Akonlahešša piettih perintehellini kyläpäivä – Petrin ta Puavilan pruasniekka. Tänä vuotena še oli omissettu kylyperintehillä.

Heinäkuun 12. päivänä yli 150 ihmistä tuli Akonlahen kyläpruasniekkah. Vuuvvešta 1993 alkuan šitä järještäy Koštamukšen luonnonšuojelualoveh, kumpasen rajoih kylä kuuluu vuuvvešta 1983.

Joka vuosi pruasniekka omissetah millänih teemalla. Tällä kertua še oli kyly ta kylyperintehet. Kyläpäivän vierahilla näytettih kylyššä piettävie ritualija, opaššettih šitomah vaštoja, esitettih lauluja ta častuškoja kylyštä, kučuttih tanššimah.

Pruasniekka Kiitehenjärven rannalla alko Rukajärven kruukašta, kummaista vejettih iče rukajärviläiset ontajärviläisien kera.

Uuši spektakli näyttäy antilaškylyn ritualie

Ohjelman keškitapahtumana oli Hete-folkloriryhmän esittämä spektakli “Antilaškyly”. Näytelmän ohjuajana on Ol’ga Maksimova. Hiän kirjutti käsikirjutukšen käyttyän monie kirjoja ta peruštehekši valičči Jyškyjärven hiäperinnehtä. Spektaklin valmistamiseh mäni kakši kuukautta.

‒ Myö näyttimä, mitein neičyt kävi kylyššä tuattol’ašša viimeseh kertah ennein häitä, mimmosie ritualija hänen piti ruatua, mitä šanuo muamolla, tuatolla, omalla perehellä. Kuin ristimuamo häntä kylpi ta mitein hiän šai jakua lempie toisilla neiččysilläkakrapokoilla, kumpaset niise autettih kylyššä, mimmosie lauluja laulettih ennein häitä, kerto Hete-ryhmän artista Nina Semihina.

Pruasniekkakonserttih ošallissuttih Viena-šeuran neiččyöt, hyö näytettih kuin neičyt iče voipi noštua omua lempie järven rannalla käyttyän puhašta vettä, veiččie, hopierahua, leipyä ta varmašti taikašanoja karjalan kielellä.

Antilaškylyn perintehie näytettih Hete-ryhmän valmistamašša spektaklissa.

Pruasniekan vetäjät, Koštamukšen luonnonšuojelu-alovehen ruatajat Valentina Patsukevič ta Anatolii Astahov kerrottih Petrunpäivän perintehistä.

Vierahat Ontajärveštä ta Rukajärveštä šekä Koštamukšen venäläisien ta ukrainalaisien šeurojen etuštajat laulettih lauluja ta častuškoja kylypäiväštä karjalakši, venäjäkši ta ukrainan kielellä.

Esitykšien välissä pruasniekan vetäjä Valentina Patsukevič kerto karjalaisešta viisahuošta, kumpaseh ušottih Petrunpäivänä. Še koškou kalaššušta, heinänniittuo, vaštojen varuštamista.

‒ Petri on kalan jumala. Šentäh Petrunpäivänä voipi kyšyö kalua ta još še on kyšytty oikein, ni kalua riittäy koko vuuvvekši. Tänä päivänä myö aina keitämmä kalakeittuo ta kostitamma šillä vierahie. Čäijyn kera vierahat šyyvväh rahkapiiraita, šentäh kun marjoja vielä ei ollun, a rahkua oli, još oli lehmä, šelitti pruasniekan vetäjä, Koštamukšen luonnonšuojelualovehen ruataja Valentina Patsukevič.

Pruasniekan lopušša kaikkie vierahie kostitettih makeilla šyömisillä ta šiitä jokahini šai uija Kiitehenjärveššä – uškomukšien mukah šen kirkkahat vejet otetah kaikkie pahua šinä päivänä.

Akonlakši

Akonlahen kylä šijoutuu Koštamukšen luonnonšuojelualovehella, rajan lähellä. Še oli šuuri karjalaini kylä, kumpani oli tunnettu omilla runonlaulajilla. Juštih täššä kyläššä Elias Lönnrot enšimmäistä kertua kuuli runoja.

Parahina vuosina kyläššä ta lähellä olijilla huuttoriloilla eli 600 ihmistä. Akonlahešša oli koulu ta kirikkö. Vuotena 1958 kylä oli lisätty perspektiivittömien kylien listoilla. Ihmisillä oli annettu muutoma tunti šuorituo lähtöh Uhtuoh, ta šiitä talot poltettih, jotta ihmiset ei voitais myöštyö kotipaikoilla.

Vuuvvešta 1983 Akonlahen kylä kuuluu Koštamukšen luonnonšuojelualovehella ta vuuvvešta 1993 puisson ruatajien alottehella šielä pietäh kyläpäivyä.

Teksti ta kuvat: Uljana Tikkanen, Oma Mua 19.7.2023