Artikkelit

Vanhassa mustavalkoisessa valokuvassa on näkymä vesistön äärellä olevaan kylään, jonka puiset talot tai mökit on rakennettu tiheästi vieri viereen. Kylän laidalla, muita korkeampana rakennuksena erottuu kirkko.

Lahtin minä Läkköiläh: Niäšäštä kniäsöih

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 10.4.2024

Piäkuva: Kemin ujestin Knäšöin kylä, 1896–1907. Oikiella on Pyhän Jyrin kirikkö, XIX vuosišata. Kuva: Knäšöi – Miun kotimua VK-ryhmä

Knäšöin kylä, kumpašešta tulou tämä kertomuš, vuoteh 1938 kuulu Karjalah, nyt še kuuluu Murmanskin aloveheh. Oli aikoja, konša šielä eli oikein äijä karjalaisie. Kylä on 60 kilometrin piäššä piirikeškukšešta Kannanlahešta ta nellän kilometrin piäššä Zelenoborskin pos’olkašta. Knäšöi šijoituu Vienanmeren šamannimisen lahen molommalla rannalla. Yritämmä šelvittyä, mitein on šyntyn kylän ta lahen nimi.

”Kaunehet legendat tuaš ei šuatu tovissušta ta jiätih vain legendoiksi. Knäšöi ei ole ainut paikannimi, kumpasen takuana on ihan tavallini šelityš. Mitä rahvaš nähtih, mi erotti tämän paikan toisista, še paššasiki nimekši ikusiksi ajoiksi.”

Šuuri kylä Vienanmeren rannalla

Knäšöi on šuurempie ta vanhempie kylie Vienanmeren luotehisella rannalla. Enšimmäistä kertua kirjallisissa lähtehissä Knäšöi mainittih vuošina 1562–1563 Kannanlahen manasterin lahjotuškirjašša, no konša kylä peruššettih, ei ole tarkkua tietuo.

Knäšöissä eli kuin venäläisie, niin ni karjalaisie, ka tämän rannan enšimmäisie eläjie oltih lappalaiset. Knäšöin eläjät pyyvvettih kalua merellä, hyvät kala-apajat Knäšöin lahešša šyötettih rahvašta vuosišatoja. Vielä tiälä piettih poroja, a myöhempäh hakattih meččyä.

Karjalaiset tultih tänne Vienanmeren rannalla 1400-luvun alušša. Oikein äijä karjalaista rahvašta muutti tällä alovehella 1900-luvun alušša Vienan Karjalašta, nykyseštä Louhen, entiseštä Kiestinkin piiristä, kun Vienašša oli nälkävuuvvet, a merellä šiih aikah hyvin puuttu hallieta ta paremmat tienestit šuatih meččätöissäki.

Enši kačahukšešta on šelvä, jotta kylä šai nimeh lahen mukah, kumpasen rannalla šijoutuu. On olomašša ainaški kolme Knäšöin nimen alkuperän šelityštä. Jatkau paikanimissön tutkija, filologisien tietojen kandidatti, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkija Jekaterina Zaharova.

Knäšöin nimen kolme šelityštä

– Meijän instituutin paikannimistökortissošša on tallennettu monta legendua ta perimätietuo, kumpaset šelitetäh Kn’ažaja Guba -nimen alkuperyä. Eryähien legendojen mukah tämän lahen rannalla ennein muinoin oli ruhtinaškunta, ta eräš ruhtinatar eli tiälä.

Kuitenki monet perimätiijot kerrotah, jotta Moskovan kakši kniäsyä, kaksi veikkuo tultih tällä perukalla paikallisen rahvahan avukši taistelušša ruoččilaisie vaštah. Ta lahti oli nimitetty Moskovan ruhtinahien voiton kunnivokši. Ta eryähät legendat šelitetäh, jotta še taistelu tapahtu merellä, šentäh lakši šai šemmosen nimen. Paičči legendoja, monet istorijalliset tutkimukšet yhissetäh lahen nimi venäläiseh kn’az’-šanah. Miun kollegan, istorikon Aleksandr Krivonoženkon kera myö yrittimä šelvittyä, mi on Kn’ažaja Guba -nimen alkuperä. Työversijoja oli ušeita. Enšimmäini versijo oli meritaistelušta, toini – yleimistöh kuulujista muanomistajista ta kolmaš oli paikannimen ei-venäläiseštä alkuperäštä.

Meritaistelu Knäšöin lahešša

Knäšöin eläjie oikein miellyttäy tämmöni kylän ta lahen nimen šelitys. Puitto kešällä vuotena 1496 lahešša Koutan ta Kannanlahen välissä oli šuuri meritaistelu. Täššä taistelušša venäläini laivašto, kumpasen piällikkölöinä oltih venäläiset kniäsät Ivan F’odorovič Ušatii ta P’otr F’odorovič Ušatii, voitettih ruoččilaisie ta norjalaisie. Ta tämän taistelun jälkeh lakši šaiki nimekšeh Kn’ažaja Guba.

Čuari Iivana III:n šuuri meritaistelu ruoččilaisien kera, kumpani oli kešällä 1496, mainitah Vologdan ta Permin aikakirjašša. Venäläistä joukkuo komennettih kniäsät Ivan ta P’otr Ušatoit. Tämä meritaistelu oli venäläisen joukon pitkäaikasen šotaretken vain ykši tapahtumista Venäjän ta Ruočin šovan aikana 1495–1497.

Lisäkši Vologdan ta Permin aikakirjašša ei ole kirjutettu, missä paikašša tämä meritaistelu oli. On mainittava, jotta istorijantutkimukšien mukah šovan aikana Moskovan valtijon šotajoukot lähettih Kajuanin mualla (nykyseh Šuomeh) Vienanjoven šuušta mertä myöten Kuolan niemimuan ympäri. Šiitä rantah tultuo Ušatoit-ruhtinahien komentama joukko jatko matkua šuveh päin. Täššä tapahukšešša meritaisteluo Knäšöin lahešša ei nikuin voinun olla, šentäh kun venäläini šotajoukko ei käynyn Kannanlahen lahešša, a matkasi siiričči, pohjosempana kaijan šalmen kautti Vienanmereltä šuorah Barentsinmerellä.

Kniäsän omistamat muat

Jekaterina Zaharovan šanojen mukah versijo meritaistelušta ei šuanun tovissušta. Jekaterina kertou:
– Lisäkši pitäis šanuo, jotta Kuolan niemimualla on muitaki Kn’až-alkusie paikannimijä. Esimerkiksi, vähän pohjosempana on vielä ykši Kn’ažaja guba -lakši, šalmi Kn’ažaja salma, niemi Kn’ažoi navolok, vähintäh kakši jokie Kn’ažuha ta Kn’ažaja. Ta tuškin ne kaikki liitytäh mihnih taisteluh.

Eryähissä paikallisistorijallisissa tutkimukšissa on šemmoni mielipito, jotta Kn’ažaja guba -paikannimi ei ole šyntyn venäläis-ruoččilaisešta taistelušta, ka liittyy muistoh joistaki yleimistöh kuulujista muanomistajista. Venäjän Pohjosešša on šatoja Kn’až-alkusie paikannimie ta omah aikah ne toven oltih šemmosena muanomissukšen merkkinä. Ruhtinahilla kuulujien maijen merkkinä.

Kuitenki šuurin oša kn’až-ošua šisältäjistä paikannimilöistä ollah kylien nimijä tahi mečäššyšmaijen tai viljelyšmaijen nimijä. Još otamma huomijoh, jotta Kuolan niemimuan kaikki Kn’ažalkuset paikannimet kuvatah vesistöobjektija, ni versijo yleimistöh kuulujista muanomistajista näyttäy epätovennäköseltä.

N’ašalakši

Šiirrymmä viimeseh, kolmanteh versijoh. Mitä, još Knäšöin lahen nimi ei ole venäläistä alkuperyä? Kenen antama tämä paikannimi oikein on? Eihän venäläiset, eikä karjalaiset oltu tämän perukan enšimmäisie eläjie.

– Venäjän Pohjosešša on šemmosieki paikannimijä, kumpaset näytetäh aivan venäläisiltä, no ollah aivan toista alkuperyä. Esimerkiksi, on tovissettu, jotta Rim, Rimskaja-kylän nimen pohjana on karjalaini muantiijollini šuota tarkottaja riäme-termi, kertou Jekaterina Zaharova ta jatkau:
– Vienan Karjalašša, mistä Knäšöi-kylän peruštajat oltih kotosin, on joukko kn’až-alkusie paikannimijä. Ta niillä kaikilla on karjalankielini variantti. Esimerkiksi, venäläistä Kn’ažaja Guba -nimie vaštuau N’ašoilakšivariantti. Mi on še niäššä? Še on karjalaini muantiijollini termi, kumpasen merkityš on mutani merenpohja. Ta še termi johtuu saamelaisešta šanašta, kumpani tarkottau mutua. Niin voimma olettua, jotta enšin Kn’ažaja guba -lahella oli saamelaini nimi, kumpani viittasi lahen mutaseh pohjah. Ta karjalaisena aikana tämä nimi muuttu karjalaisekši ta šen muoto vois olla, esimerkiksi, tämmöni: N’ašalakši tai N’ašoilakši.

Ta jo šeuruavašša vaihiešša, nimen šiirtyössä karjalan kieleštä venäläiseh käyttöh, tämä nimi oli käsitetty uuvvella tavalla ta muuttu Kn’ažaja Guba -muuvvokši. Še oli aika tavallini ilmijö, kun karjalaiset paikannimet šiirtyössäh venäjän kieleh šuatih alkuh uuvven venäläisen konsonantin. Esimerkiksi, karjalaisešta Melajärveštä tuli venäläini Hmelezero. Vois olla, jotta karjalaisešta N’ašalahešta tuli venäläini Kn’ažaja Guba. Vahvissuš šiitä, jotta lahen pohja oli mutani, löyty Vienanmeren kartan kuvaukšešta, kumpasen Mihail Frantsevič Reineke oli luatin vuotena 1833. Šiinä hiän kuvuali lahen pohjua näin: “pohja kaikkiella on notkieta mutua”.

Kaunehet legendat tuaš ei šuatu tovissušta ta jiätih vain legendoiksi. Knäšöi ei ole ainut paikannimi, kumpasen takuana on ihan tavallini šelityš. Mitä rahvaš nähtih, mi erotti tämän paikan toisista, še paššasiki nimekši ikusiksi ajoiksi. Paikannimien ikälankahän on äijyä pitempi ihmisen ikälankua.

Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 10.4.2024

Kirjutukšešša on käytetty tietoja Jekaterina Zaharovan ta Aleksandr Krivonoženkon tiijollisešta kirjutukšešta
“Iz gr’azi v kn’azi: v poiskah etimologičeskih istokov toponima Kn’ažaja Guba”.

 

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.