KUVA: Adaman gruunu -sarjakuvasanakirja on saatavilla kolmella karjalan päämurteella: eteläkarjalaksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi. KSS 2021, 56 s.
Karjalan Sivistysseura on julkaissut viime vuosina joukon lastenkirjoja. Näillä julkaisuilla on iso merkitys karjalan kielen elvytyksen kannalta.
Karjalaksi julkaistua kirjallisuutta ei ole vielä olemassa tarpeeksi, joten jokainen uusi nimike on tervetullut. Jotta kieli voisi elää ja kehittyä, ja kielellä voisi ajatella vivahteikkaita ajatuksia, tarvitaan sillä kirjoitettua kaunokirjallisuutta kaikenikäisille.
Äskettäin edesmennyt runoilija Kirsi Kunnas on korostanut, miten tärkeää on lukea lapsille ääneen. Silloin lapsi omaksuu kielen rytmin ja sen ilmaisuvoiman mahdollisuudet kuin itsestään. Kunnas puhui ääneenlukemisesta suomen kielen näkökulmasta, mutta samaa voi soveltaa mihin tahansa kieleen – myös karjalaan.
Karjalankieliset lastenkirjat ovat hyvä, jopa välttämätön alku kohti karjalan kielessään viihtyviä nuoria ja nuoria aikuisia, jotka kykenevät kirjoittamaan myös omat runonsa, scifinsä, räppinsä ja starinansa karjalaksi – ja lopulta siirtämään rakkauden karjalan kieleen myös omille lapsilleen.
Lastenkirjaklassikot, joilla on merkitystä jo usealle lukijasukupolvelle, toimivat mainioina kielen oppimisen tukijoina kaikille, jotka ovat aloittaneet karjalan kielen opiskelun vasta aikuisena. Niitä lukien sanasto vahvistuu, kielen rytmi tarttuu, lukemiseen tulee sujuvuutta ja intensiteettiä – ja mikä parasta, karjalaksi lukeminen on hauskaa!
Myös Karjalan Sivistysseuralle livvinkarjalaksi käännöksiä tehnyt Aleksi Ruuskanen toteaa, että hänen karjalansa ei ole muamonkieli, vaan muuminkieli: hän kertoo oppineensa kielen karjalaksi käännettyjä Muumi-kirjoja lukien.
Kalle-varoin starinoi
Monessa mukana oleva Karjala-aktivisti ja kielentutkija, sosiolingvisti Tuomo Kondie on yhdessä Jorma Salosen ja Therese Olenius-Noopilan kanssa toteuttanut kaksikielisen lastenkirjan nimeltä Kalle-varoin starinoi – Kalle-variksen tarinoita (KSS 2021).
Se on tositapahtumiin perustuva suomalais-karjalaisen perheen muistelu kesästä, jolloin lapset ryhtyivät hoitamaan maatilalle asumaan asettunutta ilkikurista, fiksua, orpoa varista. Karjalan ja suomen kielen rinnakkaisuus auttaa tekstin seuraamisessa sekä kielen oppimisessa ja siirtämisessä.
1950-lukulaisen maatilan elämänmenoa huokuvan tarinan on kertonut Kondien setä Jorma Salonen. Tarinakokonaisuuden editoimisesta ja käännöksestä livvinkarjalaksi vastaa Tuomo Kondie. Therese Olenius-Noopilan mehevä akvarellikuvitus luo kirjaan lukemaan kutsuvaa tunnelmaa.
Kaikki Pepit karjalaksi
Karjalan Sivistysseura on julkaissut jo useiden sukupolvien rakastamat Astrid Lindgrenin Peppi-kirjat karjalaksi.
Peppi-kirjojen käännökset livvinkarjalaksi ovat syntyneet Tamara Ščerbakovan ja Aleksi Ruuskasen yhteistyönä. Ščerbakovan ensisijaisena lähdetekstinä ovat olleet venäjänkieliset Peppi-käännökset, Ruuskasella ruotsinkieliset alkuteokset. Lisäksi Ruuskanen on toimittanut Ščerbakovan käännösosuuksia lähentämällä niitä alkutekstiin.
– Kun tutustuimme Itä-Suomen yliopiston Kiännä!-hankkeen (2015–2018) käännösseminaarissa, Tamara oli kääntänyt ensimmäisen Pepin alusta pari lukua. Jaoimme loput luvut keskenämme. Minä käänsin omat lukuni ruotsista suomennoksien avulla, hän omat lukunsa pääosin venäjästä. Lopuksi sitten toimitin Tamaran osuudet ja lähensin niitä ruotsinkieliseen alkutekstiin hänen hyväksynnällään, Ruuskanen kertoo.
Näin käännöksiin on saatu yhdistettyä elävää karjalan kieltä ja uskollisuutta alkuperäiselle tekstille. Kielentarkastajana käännöksissä on toiminut Natalia Giloeva, joka on tehnyt teksteihin kielenhuoltoa ja täsmentänyt niiden ilmaisutapoja normitetun livvinkarjalan mukaiseksi.
Astrid Lindgrenin kirjallista perintöä ja julkaisuoikeuksia hoitava Astrid Lindgren Aktiebolag on edellyttänyt myös teosten alkuperäisten, Ingrid Vang Nymanin luomien kuvitusten käyttöä. Lopputuloksen kannalta alkuperäisten kuvitusten käyttö onkin erittäin hyvä asia: karjalaksi on saatu myös visuaaliselta ilmeeltään ja tunnelmaltaan aidot ja alkuperäiset Peppi-kirjat.
Eeva-Kaisa Linna ja Aleksi Ruuskanen kertovat ensimmäisen Peppi-käännöksen tarinan kirjoituskokoelmassa Meijän hierus – esseitä karjalan kielestä (KSS 2019). Esseen lopetus osuu naulan kantaan: ”…kun on tarpeeksi rohkea ja vahva, voi vaikka nostaa ilmaan hevosen ja oppia karjalan kieltä, vaikka olisi itse vielä melko pieni.”
Sarjakuvasanakirja elää
Karjalan Sivistysseuran tänä vuonna kustantama Adaman gruunu on lapsille suunnattu mutta kaikenikäisille erinomaisesti sopiva karjalan kielen perussanakirja.
Kirja on toteutettu kolmella karjalan kielen päämurteella: eteläkarjalaksi (Adaman gruunu), jolla kääntäjä ja opettaja Katerina Paalamo alun perin sarjakuvasanakirjan kirjoitti, sekä vienankarjalaksi (Otavaisen kruunu) ja livvinkarjalaksi (Odavan koronu). Kukin murre tulee käsitellyksi omana kirjasenaan.
Oikeastaan jokainen sarjakuvasanakirjan sivu on taideteos. Joensuulainen sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen on loihtinut mukaansa tempaavan kuvituksen, joka ruokkii jokaisen sivun runsasta sanastoa milloin kotoisan arkisessa, milloin metsäisessä tai jopa lumoavan sadunhohtoisessa ympäristössä.
Tilanteet ja tarina etenevät sulavan luonnollisesti. Lukijana voi unohtua pitkäksikin aikaa tietyn sivun tai aukeaman sanastoihin, joita eläväinen kuvitus auttaa painamaan mieleen. Kuvittajan otteessa kukkii myös huumori.
Jokaisen sivun reunoja kiertävät ornamenttimaiset kuvarivistöt antavat runsaasti paikkoja sivun aihetta syventäville sanoille – vaikkapa erilaisia tunteita ilmaiseville ilmeille, metsän eri puulajeille tai maatilan työvälineille.
Sarjakuvasanakirjan eri murreversiot antavat varmuutta oman kotimurteen tai oman suvun lähimurteen sanaston ja kielen käyttöön. Toisaalta eri versioita vertaillen voi tutkia, miten karjalan kielen päämurteet eroavat toisistaan ja mikä niille on yhteistä. Vienankarjalaisesta käännöksestä vastaa Olga Karlova ja livvinkarjalan käännöksestä Ilja Moshnikov.
__________________
Teksti: Katri Kovasiipi
Kuvat: Karjalan Sivistysseura
Murrenäytteitä kirjoista
Eemeli vienankarjalaksi
“Mie tahon miun huraškaisen
– Mie tahon miun pyššykkäisen!”
Astrid Lindgrenin lastenkirjaklassikon Vaahteramäen Eemeli on kääntänyt vienankarjalaksi Olga Karlova.
Karjalan Sivistysseura, 2021, 105 s.
Julkaistaan joulun alla. Tilaukset ennakkoon tästä linkistä.
Peppi Pitkysukku suvimerel
– Midäbo sinä sit keksiit, Peppi? – Uuvven sanan, – sanoi Peppi da kačahtihes Tommih da Annikah, buiteku ei ni huomannus heidy aijemba. […]
– Kogo kaikkii sanoi paremban, – vastai Peppi. – Parembua sanua en vie nikonzu kuulluh.
Karjalan Sivistysseura, 2021, 133 s.
Kalle-varoin starinoi – Kalle-variksen tarinoita
”Kalle oli viruttainnuh klumbas da konzu se huomai Ailan pal’lahat varbahat rubei se nennii n’okkimah, lienöygo duumainnuh, što net oldih mittah syödävät böbökät.”
Karjalan Sivistysseura, 2021.
Pehmeäkantinen kirja, 27 s.
__________________
Voit hankkia kirjoja Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta
Karjalansivistysseura.fi/kauppa
Voit myös tilata kirjoja sähköpostitse:
toimisto@karjalansivistysseura.fi
Tervetuloa ostoksille maanantai–torstai kello 10–15
toimistolle osoitteeseen Luotsikatu 9 D, Helsinki
