Laura Hirvonen on niilöi nuorii Suomen karjalazii, kuduat kirjutetah Instagramas da Facebookas karjalakse. Häi kuuluu Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistykseh.
– Sinä kirjutat somes karjalakse. Konzubo olet libunuh sih da mindäh?
– Olen luadinuh ičelleni “karjalainstan” nimel @kuikanmarjuska syvyskuul 2019.
Konzu mennyt kezäl ellendin, što olen karjalaine, pahoittelimmos, ku karjalan kieldy ei nävy nikus. Toizielpäi ni iče en tiedänyh, kus sidä eččizin. Puaksuh suomelazet ei ehkoi ni tietä, ku karjal on erilline kieli eigo se ole suomen kielen murreh. Tahtoin ruadua midätah karjalan kielen hyväkse da duumaičin, ku pidäy suomelazile enäm nähtä karjalan kieldy. Sendäh piätin algua kirjuttua Instah karjalakse. En tiettäväine vie maltanuh kirjuttua karjalakse niyhty, ga piätin yksikai kirjuttua da opastuo yhtel aigua. Kai sanat kačoin sanakniigas da kielioppikniigas. Hil’l’akkazin livuin kirjutandah da nygöi on jo vähästy kebjiembi kirjuttua. Enimyölleh juan Instapostat sežo omale facebook-sivule, da nenga sit enämbi dovariššua nägöy karjalan kieldy somes (sotsiualine medii -toim.).
Instas minul on käytös haštag #argifotoloikarjalakse. Minun mieles olis ylen hyvä, ku toizetgi ristikanzat sežo postettas Instah omii fotoloi saman teganke!
– Mih näh on kirjuttua kebjiembi da mih näh jygiembi?
– Jogapäiväzis dielolois on kebjei kirjuttua, ga sanoin taivutus on toiči jygei, hos olengi sežo suomelaine da kielis on äijy samua. Ližäkse tiijän, što puaksuh kirjutan vaiku karjalan sanoi suomen sanajälletykses, ku en vie malta muga hyvin karjalakse. Toinah segi kohenou aijan aloh, ku vai kuundelen da luven karjalakse enämbän.
– Kus olet opastunnuh karjalan kieleh? Oletgo kuulluh kieldy kois?
– Kois en ole kuulluh karjalan kieldy. Olen käynnyh ruadorahvahanopiston lyčykkäzil karjalan kursoil, a enimyölleh olen opastunnuh iče, da tiettäväine karjalazien dovarišoinke somes.
– Ongo sinul karjalazii juurii?
– Minun ezivahnembis kolme oldih karjalazet.
Muaman muamo, minun Mummi, oli Salmin Ylä-Uuksulpäi. Hänen oma kieli oli lapsennu liygi, sendäh livvinkarjal on minullenigi mieleh. Buabo pajatti karjalazes horas, opastui karjalan kieleh da kävyi 1990-luvul joga vuottu Karjalah. Häi kirjutti omih mustelmih äijän karjalazih ezivahnembih näh.
Vähembän tiijän minun died’oloin karjalažuos. Muamon tuatto, minun Ukki, oli rodužin Lappeenrannaspäi. Häi puaksuh kävyi Mumminke karjalazeh kezäpruazniekkah. Žiäli, ku häi läževyi da menetti paginmalton, konzu minä olin vie pieni lapsi, da sendäh en voinnuh hänenke paista karjalazih dieloloih näh. Tuatan tuatto, minun Pappa, oli roinnuh Viiburis. Häi sežo lähti tuonilmazih ylen aijoi, ga ozakse tiijän vähäzen hänen vahnembis da evakkoaijas.
Enne mullostu en äijiä tiedänyh Karjalas, karjalažuos engo ni karjalan kieles. Buaban karjalažuoh näh tiezin, ga enbo ellendännyh sen yhtevytty minuh, en tiedänyh, ku se tarkoittau: minägi olen karjalane! Minun vahnembat yksikai sanotah: “Olemmo ainos oldu karjalazet!” Sit olen ylen iložu. Nygöi ollah kai buabat da died’oit kuoltu, ga puaksuh duumaičen: a gu la hyö tiettäs, ku bunukat pietäh iččie karjalazinnu, olis heil hyvä mieles sit!
– Konzubo olet liittynyh Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistykseh da kui sen ruandumenöy?
– Olin iče keräl, konzu perustimmo yhtistyksen kylmykuul 2019 da olen yhtistyksen sekretari. Enne sidä olin jo tuttavunnuh toizien karjalazien nuorienke, da konzu heil rodih paginua karjalazien nuorien yhtistykseh näh, tahtoin, tiettäväine, olla heijänke yhtes.
Meil oli äijy pluanua täl keviäl, ga koronaviirusan täh pidi kai annuliiruija libo siirdiä myöhembäkse. Olemmo sit pidänyh yhtistyksen koufeikodvazii netas da keskitynnyh somevaikuttamizeh. Toinah sygyzyl voizimmo tuaste nähtä toizii ozanottajii da olla yhtes samazes kohtas!
– Kuibo yhtistys vois vaikuttua karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehitykseh Suomes?
– Voimmo kui pidiä huoldu vahnas kul’tuuras, mugai kehittiä sidä edehpäi. Moizeh luaduh kul’tuuru pyzyy elävänny.
Yhtistys tuou nägyvytty karjalan kielele da kul’tuurale da luadiu karjalazile nuorile mahtuo vastavuo da tuttavuo. Suomes on äijy nuordu, kudamat ollah karjalazien jälgipolvii, ga iče hyö ei tietä, ku ollah karjalazet! Toinah kentah heis nägöy meijän dieloloi somes da ellendäy: buaboloin da died’oloin karjalažus kuuluu hänellehgi! Midä enämbi meidy roih, sidä parembi piemmö huoldu yhtehizes perindös.
– Nygöine karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru – mittuzet net ollah?
– Minun mieles Suomes Karjalua puaksuh nähtäh mennyön aijan, voinuaijan libo evakkodorogan kauti. Net merkittävät dielot pidäy mustua, ga tärgei on sežo kaččuo, midä on nygöi da midä roih ielleh.
Karjalan kieli pädöy nygözeh aigah mugaže hyvin, kui suomen libo anglien kieli, ruvennemmo myö karjalazet iče pidämäh sidä pättävänny. Karjalazet syömizet ollah iellehgi tiä. Karjalastu muuzikkua voit kuulta Youtubes libo Spotifys. Karjalazet kirjoindat pätäh kui vahnoih käzipaikkoih libo sobien helmoih, mugai hyvin minun uvven Kånken-repun čomenduksekse. Karjalaine kul’tuuru eläy iellehgi, pidänemmö myö sidä iče elävänny.
Foto: Instagram-tili: https://www.instagram.com/lauramarjukka/
