Loimolan Voima -yhtyvehen brihat Mika da Niko Saatsi soitetah karjalastu muuzikkua da pajatetah karjalakse. Heinykuus piäzi ilmah yhtyvehen enzimäine al’boumu. Paistahgi vellekset omah karjalan paginluaduh, kudai on Suistamon alamurrehtu. Mittuine on heijän karjalan kieli da muuzikku? Kieleh tuttavut täs, ga muuzikkua maksau kuunnelta diskas libo internetas ga vie parembi konsertois. Roih varmahgi hyvä mieles!
– Työ oletto Suomen karjalazii. Sanelkua omis juuris da sih näh, kui teih tartui himo karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah. Pagizettogo karjalakse omienke?
– Suomen karjalazet olemma. Miän sugu eli Suistaman pogostal, pari kilometrie kirikös päivännouzuhpäi. Siel oli diedol da buabol Saatsila-nimine muatila, reten sugutila. Viegi on siel liävän kivitys jällel, olemma siel käynyn suvun eländäpaikkoi kaččomas. Voinan jälgeh Suistama luovutettih Ven’al da miän tuatto syndy evakos olles vuoden 1944. Hyö sit Nurmekseh azetuttih da siel elettih, iče olemma Lieksas kazvanun Suomen Pohjas-Karjalas. Muamo on dai pohjaskarjalasta suguo. Miät riššittih pravoslaunoih kirikköh da tuatto opasti miät karjalazeh vieroh da kulttuurah. Tuatto dai pagizi meil karjalua, olemma suanun tuttavustuo kieleh jo lapsena. Omienke pagizemma suomie da karjalua. Nygöi elämmä Mika Tuusulas da Niko Jyväskyläs.
– Loimolan voima -yhtyveh pajattau karjalakse. Mindäh, konzu da kelle tuli piäh se? Ollahgo pajot oldu karjalakse allus algajen? Sanelkua vähäine yhtyvehen histourieh näh.
– Loimolan Voima -yhtyvehen ideja lähti rodiudumah pari vuotta tagaperin. Niko otti ozua Jyväskylän rahvahanopistos piettyh karjalan kielen kursah, Irma Aleksejeva oli opastajana. Nikol oli jo pitän aigua himottan opastuo karjalan kieleh paremmin. Mika tuas on luadin muuzikkua jo kymmenie vuozie da konza hiän hommai iččiel dom ran da ukulelen, rubei syndymäh kappalehie, mih karjalan kieli sobi äijä paremmin kui suomi. Pagize-nimine kappaleh oli enzimäne, kun Mika pakičči Nikuo luadimah tekstan karjalaksi. Enzimäzet keikat Mika soittua pajatti yksin, viimi sygyzys sai olemma ozutellun yhessäh.
– Kenbo kirjuttau pajotekstoi? Kui net kirjutetahes?
– Niko kirjuttau tekstat suorah karjalaksi. Toičči Mika työndäy hänel valmehen sävelmän, mih teksta syndyy, toičči Niko työndäy valmehen tekstan Mikal, kumbazen hiän siidä säveldäy. Molemmat tavat ollah ruattu hyvin. Tekstah varoin pidäy suaha enzin ajatus, siidä se piäs kypsyy da lopuškal tulou valmehet pajosanat terväh bumuagal. Tekstois sanellah karjalazien dieloloi, suvun da rodn’an starinoi muga i omua elettyö elosta.
– Ongo jygei kirjuttua karjalakseuuttu pajuo?
– Jygiembi on suomeksi oppie pajuo kirjuttua! Karjala on syväimen, hengen da identitietan kieli, oman tuaton da rodn’an kieli. Kebie on karjalua käyttiä pajoloin kielenä.
– Mittumalbo karjalan murdehel työ pajatatto? Ongo tärgei dielo, mih karjalan paginluaduh pajo on kirjutettu?
– Ka omal murdehel pajatamma, nečilleh kuin tuatto, buabo da rodn’at paissah da ollah paistu. Varzinkarjalaksi olemma tottun paginluaduo kuččumah, toizet dai sanotah varzinkarjalan suvimurreh libo suvikarjala. Vai meil eule tärgie, kuin kieldä kučutah, meil on tärgie pidiä kieli elävän da viij ä sidä iellehpäi. Ykskai karjalaksi pajatamma.
Tärgie on omah paginluaduh kirjuttua. Teksta pidäy omah korvah varoin luadie, jotta siid tulou luonnolline da rehelline. Duumaičemma, jotta miän muuzikan yksi lujus on se, što muuzikka tulou syväimespäi, se on aiduo. Tämän dai rištikanzat dogaditah.
– Heinykuun 16. päivänny puutui kävvä teijän konsertale Lieksan Pielizen muzein pihas. Konsertu oli pietty Ruttomužikan kynäl -diskan julguamizekse. Mindäh disku sai moizen nimen? Äijygo pajuo diskal on? Mindäh juuri net pajot puututtih jullattavakse? Oligo mitah tietty ideju sih niškoi?
– Oli suuri kunnivo suaha jullata alboma Lieksas, sielhäi olemma kazvan. Levyl puuttu 10 kappalehta, siid rodii diskal sobiva mitta, 37 minuuttua. Levyn nimi on oman suvun paginluaduo: miän yhtä diädyö sanottih ruttomužikaksi. Alboman nimikappalezeh tuli sit äij äl ainehta miän omah suguh näh da lopuškal pajo sai nimen tämän ruttomužikan mugah. Luobumine dai on levyn yksi suuri tiema, senttäi “Ruttomužikan kyynäl”.
– Ylen rodih mieldy myöte, kui työ soitatto da pajatatto. Minus se oli midägi mostu uuttu karjalazes muuzikas. Mibo suundii teijän muuzikas on?
– Muuzikka on Mikal ollun ainos mielehine himoruado, onnakko kuuluu muuzikas Mikan muuzikkamagu da -histourie. Onhai siel eriluaduzie suundie: folk, rahvahanmuuzikka, valssi, blues muga i rock-mavussuksie. Enämbigi lienöy, vai suahah toizet miärittiä mittuizie suundie sieldä löydynnöy.
– Kuibo vois kehittiä Suomes nygösty karjalastu muuzikkua?
– Suomes on ainos pajatettu “igivihandie” libo vanhoi karjalazie pajoloi, migä on hyvä ažie. Nenga eule karjalane muuzikka piässyn unohtumah. Vai vähembi on Suomes luajittu uutta karjalasta muuzikkua. Se meil ongi suuri toiveh, jotta Loimolan Voiman ezimerkin mugah dai toizet innossutah luadimah enämmäl uutta muuzikkua karjalaksi.
– Kuibo otetah vastah teijän karjalazii pajoloi suomelazet, kel ei ole karjalazii jurii?
– Enin olemma ozutellun toizil karjalazil, vai ainos on keikoil kuundelemas dai heidä, kun ei kieli ole tuttava. Suomelazil on ykskai kiinnossus karjalan kieleh, hyö ellennetäh, jotta Karjalaspäi on otettu äijä ainehta suomelazeh kulttuurah. Dai muuzikka pagizuttau, suomelane ellendäy yhenmoizie sanoi da muuzikas olij an tundehen.
– Kusbo teil roih vie konsertua kezäl da sygyzyl?
– Kezäl soitamma vie Heinävein Valamos da Lapinlahel. Siidä sygyzyl ozuttelemma ainagi Kontiolahel, Järvenpiäs, Jyväskyläs, Kajaanis, Kidiel da Jovensuus.
– Konzubo tuletto soittamah da pajattamah Ven’an Karjalah?
– Jo tänä kezänä miän pidi soittua Suistaman laulupruazniekoil Suistaman kirikös, vai covid-19 pani pluanat uuziksi. Suau nähä, konza sinne piäzemmä.
Ližiä tieduo yhtyveh nähte suat internetas:
facebook.com/loimolanvoima
twitter.com/loimolanvoima
loimolanvoima@gmail.com
Disku voibi ostua holvi.com/shop/loimolanvoima/
Loimolan Voiman konsertua 2020:
03.10. Pajot-folk Kontiolahti
17.10. Järvenpää
31.10. Jyväskylä
01.11. Kajaani
01.11. ilmoitetah myöhembi
21.11. Kitee
21.11. Jovensuu
