Artikkelit

Loittuopäiopastumizen pionierat Suomes

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 21.12.2020

Lövvimmö erähii vuozii tagaperin, enne koronua, Ven’an Karjalas karjalankielizii ystävii. Uvvet ystävät eletäh Vieljärves da Kinnermäs.

Nämih hieruloih meidy talutti meijän hyvä ystävy Tapio, kudai on tuatan suguu Ven’an Karjalas. Monis reissulois tuttavuimmo Karjalan Kielen Koin emändäh Nina Barminah, häi on pädevy karjalan da suomen kielen opastai. Saimmo Ninan pari kerdua Ilomantsih opastamah karjalan kieldy nedälinloppukursale, kudaman organizuičči Ilomantsin rahvahanopisto. Sit mennyt keviän iški korona – ei piässyh Nina Ilomantsih, emmogo myö Vieljärveh. Silloi ei tietty, kodvango matkustuskieldo kestäy.

Karjalan Kielen Kodi -yhtistyksen paginanvedäi Ol’ga Gokkojeva ehoitti proubuiččemah loittuopäiopastumistu. Kielen opastumine loittuopäi oli meile uuzi dielo. Alloimmo loittuopäiopastumizen eksperimentan mennyt sulakuun lopus. Hommu menestyi ylen hyvin da kezäkuun allus rektor Saara Immonen ilmoitti, ku karjalan alguda jatkokursat alletah Ilomantsin rahvahanopistos syvyssemestran allus yhtehizenny ruavonnu Karjalan Kielen Koin kel. Enne kursua uskaldettih: “Opastummo pagintiemoin uuzii sa-noi, luajimmo harjaituksii. Välis pajatammo, luvemmo da kirjutammo. Opastai Nina Barmina on Vieljärvel, opastujat – kois.”

Kursan opastujat kerävyttih kerran nedälis internetas puoleksetostu čuasukse. Jatkokursal oli 12 opastujua da hyö oldih Londonas, Stokgol’mas, Helsinkis, Oulus, Kuusamos, Varkavukses, Jovensuus da Ilomantsis. Konzu kyzyimmö kursulazil, mikse hyö opastutah karjalan kieldy, kolmel oli olluh karjalankielizii lähisugulazii, moni oli olluh gostis Ven’an Karjalas da monel oli ystävii sie. Erähät mainittih kiinnostukses suomen kielen lähisugukielih da što vois olla keral säilyttämäs da elvyttämäs karjalan kieldy.

Kylmykuun lopus Suomes piettih Karjalan kielen nedälii da meijän kursal oli Rastavan illačču. Ohjelmu oli, tiettäväine, karjalankieline da sit oli muun keskes pagin Karjalan Kielen Koin kielipezäs da rastavankuašan i mindalin histouries, Rastavanukon gostimine, runoloi, rastavanjevangelien lugemine da pagin Rastavan pajo -pajos. Pajatimmo yhtes kolme pajuo: “Poččizii muaman oumma kaikin”, “Rastav’ukko, Rastav’ukko” da “Rastavan pajo”.

P.S. Kursu jatkuu keviäl.

Teksti: Hannu Lappalainen & Yngve Lostedt

Miksebo minä opastun karjalua?

Ruut: Mikse tahton opastua livvinkarjalan kieldy? Elän täs kodvaine Lontoos, ga olen roindua myöte Enospäi. Minun perehes, konzu olin pikkaraine, olimmo ainos kuitahto karjalazen kul’tuuran kel kontaktas. Minun kiinnostus livvinkarjalan kieleh nouzi konzu minun sizär pagizi Karjalan Kielen Kodih nähte Vieljärvel da ilomantsilazien matkas sinne. Nygöi olis mugavu ottua ozua moizeh matkah, vastata uuzii tuttavii kursoil da tuttavuo Karjalan kul’tuurah parembah. Kielikursu on olluh tozi hyvä da mieldykiinittäi nero. Opastumine internetverkolois on olluh kebjei da andoi minule mahton yhtyö kursah. Nygöi vuottelen, ku korona-aigu loppiu da piäzemmö matkah sinne Karjalah.

Tarja: Hyvä opettaja. Uuden kielen oppiminen virkistää. Nettikurssi on paikallaan näin korona-aikaan. Kurssilla on syntynyt hyvä yhteishenki.

Yngve: Kielet interesuijah minuu, da karjalan kieli on “lähikielenny” mieldykiinittäi. Hyvät ystävät Kinnermäl da Vieljärvel innostetah da motiviiruijah opastumah karjalan kieldy. Toivon, što omas puoles voin olla keral säilyttämäs da elvyttämäs karjalan kieldy.

Laura: Minä opastun karjalan kieleh sentäh gu se oli minun died’oin muamankieli. Häi pagizi sidä ylen vähäzel, sentäh se minul on tulluh mieldykiinittäjäkse. Karjalan kieli on ylen čomaine da rahvahanmugaine kieli da puaksuh hyvin ellendettävy sežo!

Tapio: Karjalan kieli on minun lapsusaijan kieli. Konzu olin lapsennu, minun buaba ainos pagizi karjalakse da buaba puaksuh kävyi istumah kylän toizien karjalazien luo da minä olin keräl. Muga minä harjavuin ellendämäh karjalan kieldy vai en paissuh toizien lapsien kel karjalakse. Hyö nagrettus minuu, ainos vai suomekse pagizin. Konzu buaba kuoli, sen jälles vie t’outan dä hänen ukon kel pagizimmo karjalan kieldy. Sit konzu hyö kuoltih, ei olluh nikedä kenen kel voinnus paista. Sit lövvin oman sevoittaren Karjalas, häi pagizi karjalakse da ven’akse. Sit rubein opastumah ližiä karjalan kieldy rahvahanopistolois. Nygöi meijän kursu internetan kauti on ylen hyvä. Voi olla kois da opastuo karjalan kieldy. Mulloi kois vai kažin kel pagizin, häi ellendäy, vai ei vie malta paista karjalakse. Meidy mollembii pidäy vie ližiä opastua.

Aino: Opastun karjalan kieldy, gu se on ylen čoma minun korvah. Neče on kui runoizet libo čomaine pajo. Sentäh gu minun ezi-tuatat paistih nenga jöngöi 1600-luvul, tiettäväine. Karjalan kieli on minun vačanperäl syväl da syväin soi sen kel. Opastun gu tahton säilyttiä kieldy. Kuspäilienöy, loittuopäi pilvien piäl, vahnat roidn’at (sugulazet, en tiijä, ongo tuo sana oigei, kuulin vahnoin suus sugulastu tarkoittajen) kačotah minuhpäi da muhistah. A minun kel hyö kulgietah. Pagizen gu en muudu voi.

Tiina & Heimo: Kävimme Venäjän Karjalassa erilaisilla retkillä ja matkoilla, joilla tutustuttiin karjalaa puhuviin paikallisiin ihmisiin. Aika hyvin puhetta ymmärsin. Me emme tietenkään pystyneet käyttämään karjalan kieltä, mutta asiat hoituivat hyvin tästä huolimatta. Samoin lapsena tarttui korvaan vanhempien ihmisten puheista karjalan kielestä peräisin olevia sanoja. Näistä se varmaan kiinnostus karjalan kielen opiskeluun juontuu. Toivon mukaan tilanne muuttuu niin, että päästään taas matkustamaan Venäjän Karjalaan ja tapaamme siellä taas karjalankielisiä ystäviä.

Hannu: Ruavoin 1990-vuozikymmenen aijal Estounis pedagougannu azientundijannu. Samah aigah olimmo puaksuh gostis Vienas Jyškyjärves. Minul havačui intressu Suomen lähisugukielih da kul’tuurah. Ga kieldy voijah opastuo, pidäy olla tilandehii da kohtii, kus kieldy voi käyttiä. Olen sidä mieldy, aktivistal ičel pidäy eččie tilandehii da ristikanzoi, kus da kenen kel kieldy voibi käyttiä. Yksinkerdaine nevvo on – rubie käyttämäh kieldy – älä varua hairahtuksii.

Saara: Minä tahton opastuo livvinkarjalan kieldy, ku minä olen kiinnostunnuh suomelas-ugrilazien kul’tuurah. Kiinnitin mieldy karjalan kieleh jo äijy vuottu silloi, konzu opastuin kul’tuuruantropolougiedu yliopistos. Silloi minä ajattelin, ku toiči tahton opastuo livvin kieldy. Meil suomelazil da karjalazil on yhtehine vahnu kieli- da kul’tuuruhistourii. Se on ylen mieldykiinittäi dielo. Nygyaijan arvokas dielo. Minä olen käynnyh Vienan Karjalah, Luadogan Karjalah, Vepsän muale, Ingerinmuale, Mordvah, Estounih. Nygöi tahton tuttavuo Aunuksen Karjalah. Ku kävyin Kinnermäle da olin Karjalan Kielen Kois Vieljärvel, indovuin uvvessah kielidieloh. Tämä opastumine verkoloin kauti on super čomua!

Hannele: Suuret passibot vielä vaivannäöstä! Ymmärsin, että sunnuntai olisi ollut kirjoituksen jättämisen tagaraja enkä sitten ehtinyt edes käydä työhön. Ja nyt viikolla mulla ei ole mitään saumaa asettua ajattelemaan asiaa. Vinkkaatko sitten, kun tekstinne on jullaistu, olisi joka tapauksessa kiva saada lukea se.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.