Marien keral: Vappu, Maija ja Maiju – naisten vai juhlan nimiä?

Vappu on monikerroksinen ja eri kulttuureista punoutunut juhla, joka liittyy pyhimyksiin, kansanuskoon, työväkeen ja opiskelijoihin. Sen nimetkin ovat karjalaksi lukuisat: on Vappu, Pervomai, Pervomaija, Maija, Maiju.
Mistä nämä naisten nimiä muistuttavat ja toisaalta hieman erikoiset ilmaisut juontavat juurensa? Miten ja miksi vappu liittyy niin monenlaisiin ilmiöihin?
Pyhimyksiä ja kansanuskoa
Nykyään vappu mielletään ennen kaikkea työväen ja opiskelijoiden juhlaksi. Sen nimi tulee kuitenkin kauan sitten eläneeltä pyhältä Walburgalta (710–779), joka syntyi Etelä-Englannissa. Hänen veljiään olivat pyhä Winnibald ja pyhä Willibald. 10-vuotiaana Walburga lähti opintielle Dorsetin luostariin, josta vuoden 750 paikkeilla hän muutti Saksaan hengelliseen työhön.[1]

Aluksi Walburga opiskeli Bishofsheimissä lääketiedettä nunna Lioban luona, minkä jälkeen hän muutti asumaan Heidenheimin kaksoisluostariin. Sen oli perustanut hänen veljensä Winnibald. Kun veli kuoli vuonna 761, Walburga siirtyi sekä mies- että naisluostarin johtajaksi. Walburgaa pidettiin viisaana ja arvokkaana johtajana, minkä myötä luostarissa kerrotaan tapahtuneen ihmeitä Jumalan siunauksesta.
Walburga kuoli helmikuussa 779. Hänen muistopäivänsä sijoittuminen nimenomaan toukokuun alkuun liittyy siihen, että hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon 1. toukokuuta 780. Walburgan veli Winnibald on haudattu samaan paikkaan.[2]
Katolinen kirkko on julistanut Walburgan pyhimykseksi, ja hänen nimipäiväänsä on juhlistettu Suomessa jo keskiajalta lähtien.[3] Karjalaksi voidaan toivottaa Hyvyä Vappuo / Hyviä Vappuo / Hyviä Vappuu! Historiallinen konteksti huomioituna siis toivotetaan ‘hyvää Walburgan päivää’. Tämä toivotus on tullut karjalaan suomen kielen kautta.[4]
Virossa vappu on Walburgasta johdettu volbripäev (myös maipäev, maipüha), ja 1980-luvulta alkaen se on mielletty erityisesti noitien ja magian päiväksi. Jo aiemmin virolaisessa kansanuskossa on esiintynyt ajatus, että noidat viettivät juuri vappuna noitasapattia. Suomessa noidat ovat käyneet Kyöpelinvuorella, Virossa paikka on loksper (< saksan Blocksberg). Uskomusten mukaan loksperilla käyminen näkyi taivaalla revontulina.[5]
Indoeurooppalainen Maija
Toinen karjalankielinen nimitys vapulle on Maija, Maiju, Pervomai, Pervomaija, joista eritoten viimeiset tuntuvat suomalaiselle kummajaisilta. Kyseessä on lähisukukielten välinen ansasana, joka on suora laina vapun venäjänkielisestä nimestä первое мая [pervoje maja], siis ensimmäinen toukokuuta. Venäläisen kulttuurin vaikutuksesta se on siirtynyt myös karjalaisten käyttöön. Toukokuun ensimmäistä voidaan toivottaa karjalaksi seuraavasti: Hyvyä Pervomaijua! Hyvyä Maijua![6]

Monissa indoeurooppalaisissa kielissä toukokuu on maj, mayo, maggio, May, joten on luontevaa, että vapunpäivä on esimerkiksi första maj, Primero de Mayo tai May Day. Hätäsignaalina käytettyä mayday-kutsua ei tule kuitenkaan sekoittaa vapun englanninkieliseen nimeen, sillä maydayn alkuperä tulee ranskasta, jossa m’aider [’medee’] tarkoittaa ”auttakaa minua”.[7]
Karjalan kielen sanakirjan mukaan vappua on kutsuttu mm. Paateneella ja Säämäjärvellä nimellä kesänvastoantapäivä, eli ‘kesän aattopäivä’. Suojärvellä toukokuusta on käytetty nimeä kezänvastoandakuu.[8] Kesän aatolta vappu todella tuntuu erityisesti tänä vuonna, kun kevät on ollut pitkä ja lämmin.
Työväenjuhlaksi mielenosoitusten ja mellakoiden kautta
Työväkeen vappu kytkeytyi tasan 140 vuotta sitten, kun 1. toukokuuta 1886 Yhdysvalloissa lakkoiltiin ja järjestettiin mielenosoituksia 8-tuntisen työpäivän puolesta. Maanantaina 3. toukokuuta Chicagossa tapahtui työväen ja poliisien välinen yhteenotto, jossa työläisiä sai surmansa. Tästä seuraavana iltana Chicagon Haymarketilla järjestettiin rauhanomainen mielenilmaus, joka yltyi lopulta väkivaltaiseksi. Paikalle tulleet aseistautuneet poliisit käskivät väkeä hajautumaan, jolloin väenpaljouteen heitettiin pommi. Poliisit avasivat tulen.
Haymarketin tapauksena tunnetussa mellakassa kuoli kymmenkunta ihmistä ja useita kymmeniä haavoittui. Pommin heittäjää ei tunneta tänäkään päivänä. Välikohtauksesta syytettiin kahdeksaa työläistä, joista neljä hirtettiin ja yksi teki itsemurhan vankilassa. Kaikki syytetyt ja tuomitut todettiin myöhemmin syyttömiksi. Työväenliike ryhtyi viettämään vappua heidän muistolleen.[9]

Opiskelijajuhlaa jo pari sataa vuotta
Suomessa vappu on ollut opiskelijoiden juhla hieman työväkeä aiemmin. Jo 1810–1820-luvuilla vappua juhlittiin Turun akatemiassa ylioppilaiden juhlana, kunnes vuonna 1848 se siirrettiin Floran päivään (13.5.). Vappu kuitenkin vakiintui uudestaan opiskelijajuhlaksi 1920-luvulla.

Vapun vakiintuminen opiskelija-kulttuuriin ylioppilaslakkeineen liittyy historialliseen pukeutumis-perinteeseen: ennen aikaan ylioppilailla oli kaksi lakkia, joista toinen oli tumma talvilakki ja toinen tänäkin päivänä tunnettu valkoinen kesälakki. Talvilakista luovuttiin kevätjuhlapäivänä, jolloin opiskelijat painoivat päähänsä valkolakin. Alun perin tämä tapahtui Floran päivänä, kunnes opiskelijoiden juhla siirtyi vappuun kaikkine Floran päivän perinteineen.[10]
Historiansa puolesta vappu edustaa erilaisia maailmankuvia. Siksi onkin luontevaa, että nykypäivänä se on suuri kansanjuhla.
Hyvyä Vappuo! Vesselyä Vappuo! (vk)
Hyviä Vappuo! Vesseliä Vappuo! (sk)
Hyviä Vappuu! Vesseliä Maijua! (lk)
Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisten kielten (puolesta)puhuja.
Lue Olga Karlovan vappuaiheinen kirjoitus vienankarjalaksi: Olgan čuppuni: Pervomai, Maija vain Vappu?
Tutustu vappusanastoon karjalan kielen elvyttämisen sivuilla:
Vappuun liittyvä sanasto (suomi–vienankarjala)
Opaštujan eloš -šanašto (suomi–vienankarjala–eteläkarjala–livvinkarjala)
Lähteet:
Haymarketin tapaus, Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Haymarketin_tapaus (luettu 23.4.2026)
Kesänvastoantapäivä, Karjalan kielen sanakirja (luettu 23.4.2026)
Maija, Karjalan kielen sanakirja (luettu 23.4.2026)
Olgan čuppuni: Pervomai, Maija vain Vappu? Uutisčuppu (luetto 23.4.2026)
Pyhä Walburga, Suomen ortodoksinen kirkko (luettu 23.4.2026)
Pyhä Winnibald, Suomen ortodoksinen kirkko (luettu 23.4.2026)
Saint Walpurga, Wikipedia (luettu 23.4.2026)
Tiesitkö tätä vapun historiasta? MyHeritage Blog (luettu 29.4.2026)
Vappu, Kotus (luettu 23.4.2026)
Volbripäev (töörahvapüha, maipüha) – 1. mai, Berta, Eesti rahvakalendri tähtpäevade andmebaas (luettu 23.4.2026)
Where does the word ’mayday’ come from? Merriam-Webster, Dictionary (luettu 23.4.2026)
Kuvat:
Pyhä Walburga, Wikimedia Commons.
Olavi Hyöky johtaa soittoa vappuna, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, KK7931:74.
Pitkärannan ja Koirinojan yhdistysten yhteinen vappujuhla Koirinojassa 1939, Työväen Arkisto, TA8801.
Suistamon seminaarilaisia vappuna kirjallisuuden tunnilla hautausmaan vierellä, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, KK4372:2920.
[1] Pyhä Walburga, Suomen ortodoksinen kirkko; Saint Walpurga, Wikipedia
[2] Pyhä Walburga, Pyhä Winnibald, Suomen ortodoksinen kirkko
[3] Vappu, Kotus
[4] Olgan čuppuni: Pervomai, Maija vain Vappu?
[5] Volbripäev – Berta, Eesti rahvakalendri tähtpäevade andmebaas
[6] Olgan čuppuni: Pervomai, Maija vain Vappu?
[7] Merriam-Webster Dictionary
[8] Kesänvastoantapäivä, Maija, Karjalan kielen sanakirja
[9] Haymarketin tapaus, Wikipedia
[10] Tiesitkö tämän vapun historiasta? MyHeritage Blog