Artikkelit

Nainen sinisessä asussa seisoo horsmikon keskellä

Marina Jevgrafova: “Meilä še tarviččou ta myö iče šitä tahomma

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.10.2022
Asiasanat: Tver

Tänä kešänä mie tuttavuššuin Jevgrafovien pereheh. Još šanuo tarkemmin, ni kyllä mie tunnin heijät enneinki. Olegin kera olin karjalan kielen kurššiloilla Kalevalašša, a Marinan kera pakasin telefonissa.

Kešäkuušša mie kävin Tverissä. Matkapäivän huomenekšella vietin aikua Marinan joukošša ihan päivälliseh šuaten. Myö istuma ta pakasima Kurčin-Murčin -työpajašša, joima čäijyö, löysimä äijän yhtehistä meijän ajatukšissa karjalan kieleštä. Šielä tämä pakauttelu oliki nauhotettu.

Kurčin-Murčin -työpajašša

– Meilä oli vähän aikua, jotta šeuruššella ämmöjen ta ukkojen kera. Ta halu tulou šieltä, lapšuošta. Še, mitä mie muissan heijaštuu nyt meijän elämäššä, täštä šyväštä ajatukšešta Marina alotti omua pakinua.

Marinalla oli nellä vuotta, konša hänen ukko kuoli, a ämmöh kuoli, konša Marinan tuatolla oli 14, šentäh naini näki vain hänen valokuvie ta tietäy ukošta kyläläisien kertomukšista.

– Tuaton puolen Ivanovien šuku (ukon tuatto, ukko ta tuatto) on Čaškovon kyläštä šyntysin. Ämmön muamo oli lähellä olijašta Sorokinon kyläštä. Pereheššä on legenda, kumpani ei šuanun vielä tovissušta asiepaperiloista, jotta heijän šukunimi oli Leonovit. Eryähissä kylissä oli tämän šuvun karjalaisie, ka ei meijän kyläššä. Ečin tietoja piiriarhiivašta, ka pitäy višših alovehen arhiivah lähtie. Muamo on Pihkovan alovehelta šyntysin. Hiän on venäläini. Omašša kyläššä tuattoni oli paraš priha, kajehittava šulhani ta, jotta kylän tytöillä ei olis apie, hiän toi moršiemen toiselta alovehelta. Näin oli oikein hänen mieleštä. Venäläisellä naisella on oma elämän näkökulma. Hiän on elän tiälä jo 50 vuotta ta šanou, jotta tiälä on hänen kotimua eikä taho lähtie šyntymäpaikoilla. Konša Oleg pakajau karjalakši muamoni kera, ni hiän kaikkie ymmärtäy, ka vaštuau venäjäkši, šelitti miun pakinakaveri.

Marinan ta Olegin perehellä on šuuri tahto elvyttyä kaikkie, mitä heijän kantatuatot piettih arvošša, ta noštua šitä esillä yleisön ymmärrettäväkši ta nähtäväkši. Šitä varoin hyö pietäh erilaisie festivalija, toimenpitoja, kirjutetah projektija.

– Šentäh kun meilä on šuuri ta rehellini tahto, šanosin äšen tarveh luatie šitä. Myö niämmä šemmoista, jotta nuoret ihmiset tahotah tulla meijän kyläh, hyö mietitäh ni jiähä kyläh elämäh. Yhteh projektih ošallissutah yhet ihmiset, toiseh – toiset, kolmanteh hyö tullah yheššä, a šiitä eryähillä šyntyy tahto tulla järještäjiksi. Meilä on tuttava Tambovista, kumpani ečči mitä šukuo hiän on ta šelvisi, jotta hänellä on karjalaisie juurie. Hiän löysi Tambovin alovehella paikkoja, missä karjalaiset elettih. Viime vuotena hiän tuli Kodimailla -festivalih ta jäi elämäh tiälä pimiekuuh šuaten. A meijän talouvešša ollah arvošša kaikki lisäkiät, šano Marina.

Oleg (vaš.) ta Marina Jevgrafovit yheššä perehen yštävän ta šamuamieltäolijan Ivan Petuškovin kera lauletah tervehyšlauluo vierahilla Čaškovošša.

Čaškovo on Karielan keškuš

Marinan kertomukšen mukah Čaškovon kylä šijoutuu oikein mukavašša paikašša. Še on Moskova–Piiteri -rautatiellä, junan ikkunašta näkyy Karielan labirinttija. Juuri näin, Karielakši, tverinkarjalaisiet šanotah omua Karjalua. Šamoin šielä on hyvä autotie ta piirikeškuški on lähellä.

Čaškovo-šanašša paino on toisella tavulla. Pitäy muistua šiitä, šentäh kun enšin himottau panna še enšimmäisellä tavulla, kuin čaška-šanašša (vienakši – kuppi).

– Kylällä on šemmoni nimi, šentäh kun še šijoutuu kahen mäjen valillä: Rauduvuaran ta Maksimovan vuaran välisellä alankolla, niin kuin kupin pohjašša. Šilloin tulou kyšymyš: mintäh on šemmoni šanapaino? Miušta še johtuu šiitä, jotta karjalaiset peitettih omua karjalaisutta. Šitä varoin, jotta tuntuis kylän venäläisyš hyö muutettihki paino. Višših hyö ei tiijetty, jotta venäjän kieleššä čaška-šanašša paino on šamoin enšimmäisellä tavulla, kuin ni kaikissa karjalankielisissä šanoissa, šelitti Marina.

Marina Jevgrafova tietäy, jotta 1910 vuuvven väjenlašennan mukah kyläššä oli 130 ihmistä. Heistä vain nellä pakasi karjalakši, a šilloin vet’ kirjutettih vain aikuhisie miehie.

– Enšin miula oli šurullista, jotta kylän ympari on vain šoita. Mistä še kantatuatot ajateltih, konša valittih nämä paikat elämyä varoin? A šiitä ymmärrin, jotta tiälä on teijen risteyš ta jotta meijän kyläššä aina tiijetäh kaikešta, smiettiy miun pakinakaveri.

Šamalla pohjalla on erimoini šisältö

Marina Jevgrafova on ohjuaja ammatiltah. Hiän ei tykkyä toistua šamoja ohjelmie. Šentäh festivalien ta toimenpitojen pohja tavallisešti on šama, ka tapahtumien šisältö joka kerta on uuši.

– Uuvven festivalin teemua smiettimäššä myö kyšymmä ičeltä, mitä myö tahomma juuri nyt. Mi tarveh on tällä hetkellä. Joka kerta festivalit on omissettu eri teemoilla. Tänä vuotena Kodimailla-festivalin teemana oli “Mieš ta naini”. Myö kertoma, mitä ruattih ennein häitä, mitein niitä piettih ta juhlan jälkisistä perintehistä. Nyt meijän šeurašša on muutoma pari. Yhet mäntih yhteh ta tahottih juhlie häitä perintehellisešti. Šamoin nuorisuoki lisäytyy tuttavien ta aktivistien kešen, šanelou Marina.

“Kalevalan” teema niise yhistäy tverinkarjalaisie: hyö valmissetah spektaklija, vietetäh temaattisie pitoja. Hyöšäilytetäh karjalan kieltä. Oleg käypi kurššiloilla, a Marina opaštuu iče.

– Čaškovošša Oleg pakajau karjalakši vierahien kera, a mie kiännän. Konša lapšet (Jaroslav on 21-vuotini, a Sofjalla on 17 vuotta) ollah kyläššä ta meilä on vierahie, ni hyö ošallissutah yhtehiseh ruatoh. Lapšilla on omie tehtävie, ka heilä ei ole šuurta kiinnoššušta opaštuo karjalan kieltä. Lapšet nähäh, jotta še on tärkie asie, šentäh kun vanhemmat omissetah šillä äijän aikua ta še šuau šuurta huomijuo, ka iče hyö vielä ei tahota opaštuo, painuau piätäh Marina ta lisyäy:

– A meilä karjalan kielen opaštumini tarviččou ta myö iče šitä tahomma. On hyvä ruatua yheššä kanšan ta viranomasien kera. Myö tarvičemma toini toista. Kaikkien pitäy ymmärtyä šitä. Ei pie moittie toini toista, ka ruatua yheššä. Nyt meijän kokemuš voipi tovistua, jotta kulemma šamua tietä myöten.

Tämän jälkeh miun onnistu muutomakši tunniksi tulla Čaškovoh. Mie kaččelin kaikkie huonehie, niissä olijie vanhoja esinehie šekä nykyaikasešša tyylissä ta kanšanperintehie šäilyttyän luajittuja korissukšie, vuatteita, huonehesinehie. Joka pieniki yksityiskohta on täyši rakkahutta omah muah, omah asieh.

Mie kävin kaččomašša tunnettuo Karielan tie -labirinttie ta vierailu Jevgrafovien talošša oli niin mukava, jotta ekšyin aikah, kuin lahirinttih ta myöhäššyin junah! Matka kotih päin tuli monimutkasekši, ka ei ole suali, jotta tapahtu näin, vet’ Čaškovo lahjotti miula innoššušta pitäkši ajakši.

Kodimailla-festivali

Kodimailla-festivali pietäh joka vuosi kešällä. Alušta šuaten šen tarkotukšena oli järještyä telttaleiri niillä paikoilla, missä karjalaiset eletäh Tverin alovehella. Koko festivalin aikana valta on karjalaisella ilmapiirillä. Festivalilla on kolme šuurta tehtävyä: šuaha tietoja šen paikan eläjiltä, missä festivalie pietäh, tuuvva šinne omie ajatukšie ta jakua kokemušta šekä eččie aktiivisie ihmisie, kumpaset ei tiijetä, mitä voipi ruatua karjalaisien hyväkši.

Nyt Kodimailla-festivali pietäh vain Čaškovošša, šentäh kun Jevgrafovien mieleštä pitäy kehittyä juuri omua muata. Vuotena 2023 šitä pietäh 13.–16. heinäkuuta. Šuunnitelkua lomua!

Kodimailla-festivalin lisäkši Jevgrafovit pietäh toisieki temaattisie toimenpitoja, kuin “Heinyfest” ta “Kalevala-fest” šekä talviperintehillä omessettuja pruasniekkoja.

Teksti: Uljana Tikkanen, Oma Mua 19.10.2022
Foto: Marina Jevgrafovan arhiiva da Uljana Tikkanen

Lue nämäkin:

Heimoveh leviey aigoi myö: perehsanua da sananpolvii

Heimoveh leviey aigoi myö: perehsanua da sananpolvii

Piäkuva: Santra da Pekka Remšujevien pereh, Tollonjoki. Kuva on otettu Maikki Remšujevan arhiivaspäi. Karjalan kieles on äijy sanua, mil vois kuvailla perehty, sugulazii da omahizii. Vahnemban sanaston joukkoh kuulutah sanat: pereh, sugu da heimo. Nygöi pereh-sanua...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.