Pyhien muokatettujen Makovei-veikkojen muisson päivä ta uuvveštah noššetun časoun’an 10-vuosijuhla piettih Vuonnisešša.
Vuonnisen časoun’an kellojen šoitanta ilmotti Vuonnisen eläjillä ta kylän vierahilla Marja-Makovei -pruasniekan alušta. Tänä vuotena Pyhien Marja-Makovein pruasniekkua vietettih Vuonnisešša muokatettujen Makovei-veikkojen muisson päivä oli šamana päivänä Mesispuassun kera. Molommat pruasniekat kuullah mierolaiseh pruasniekkakalenterih.
Kyläpäivä piettih istorijallisešša paikašša – Pyhien muokatettujen Makovei-veikkojen časoun’an viereššä. Tällä Kuittijärven lahen korkiella rannalla eli ennein runonlaulajan Ontrei Malisen pereh. Häneltä Elias Lönnrot kirjutti piärunoja Kalevala-runoelmua varoin. Tiälä kylän termällä šaneli omie runoja hänen poika Jyrkki. Hänen nimeštä tuli paikannimi – Jyrkkilän termä.
Täššä kylänošašša ennein-muinoin šeiso Pyhän Il’l’an časoun’a. Šen valokuvan otti šuomelaini valokuvuaja Into Konrad Inha vuotena 1894. Monien vuosien piäštä tämä valokuva autto uuvven časoun’an entistämiseššä.
Časoun’an rakentamini oli šuoritettu Ontrei Malisen kantelen turistimatka -kanšainvälisen projektin rajoissa. Časoun’a oli rakennettu koko muailman voimin. Karjalan arhitektori Sergei Kulikov keräsi kaikkie mahollisie istorijallisie tietoja, valmisti tulijan časoun’an tarkkoja eskiisijä. Časoun’an šalvoš šalvettih Puanajärveššä, Kalevalan yrittäjä Andrei Timonen autto šiirtyä še Vuonniseh, missä paikallisien kirvešmiehien joukko nošti časoun’an.
Tänä vuotena uuvveštah noššettu časoun’a täytti kymmenen vuotta. Kuva: Kalevalan piirin kulttuuritalon VK-šivu
Vuuvven 2013 14. elokuuta časoun’a oli juhlallisešti annettu kylän omaisuoh, šamana päivänä še oli pyhitetty Pyhien muokatettujen Makovei-veikkojen kunnivokši. Muinaisajoista kyläššä arvotettih heitä ta vietettih šeiččemen pyhän veikon muistopäivyä 14. elokuuta.
Kyläpruasniekkana Kalevalan Pyhien Petrin ta Puavilan kirikön pappi Jevgenii-tuatto piti juhlallista jumalanpalveluo. Časoun’an 10-vuosijuhlakši valmissettih pieni kirja, missä on valokuvie ta kertomukšie kylän časoun’an rakentamisen ta kirikköväjen istorijašta. Kirja valmissettih Petrin ta Puavilan kirikköväjen avulla, Jevgenii-tuatto anto niitä lahjakši kylän eläjilla ta vierahilla, kumpaset tultih pruasniekkah.
Šen jälkeh kaikki, ket tultih Jyrkkilän termällä kuunneltih kantelen musiikkie. Konserttiohjelman esitti Kalevalan kulttuuritalon kantelistien yhtyveh. Kyläpäivä ei ois ollun pruasniekkana ilman perintehellistä karjalaista kruukua, kanšanlauluja, kisoja ta piirileikkijä.
Pruasniekan lopušša oli čäijynjuonti ulkoilmašša. Čäijyn kera šai maissella piiraita pohjoismarjojen kera ta pyhitettyö karjalaista mettä. Kaikki pruasniekašša kävijät šuatih hyvyä mieltä.
Teksti: Nadežda Vasiljeva, Oma Mua, Kalevala 23.8.2023
Piäkuva: ”Pruasniekka piettih Jyrkkilän termällä.” Kalevalan piirin kulttuuritalon VK-šivu
