Artikkelit

Neljä naista ja yksi mies talvivaatteissa sinisen puurakennuksen edessä

Matka Vienanmeren rannoilla lahjotti yllätykšie

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 16.1.2023

Talvikuun alušša miula onnistu ošallistuo harjottelumatkah. ECHO-liitto piti šitä enšimmäistä kertua Karjalan etnokulttuurikeškukšien ruatajilla. Nelläššä päiväššä oli järješšetty vierailuja Belomorskin ta Kemin piirien kulttuuripaikkoih.

ECHO-liiton spesialistien Ol’ga Stepanovan ta Alina Čuburovan johtamina myö Žučkevič Jelenan (Šuojärvi) ta Natalja Savinan (Korza) kera čukeltuma pohjoispaikkojen istorijah, tuttavuštuma šiih, mitein šielä paikallisie eläjie yllytetäh ruatamah aktiivisešti kulttuuriperinnön kera. Meij än matka kulki pomorien paikkojen myöten: Belomorsk, Suma, Kuolišma, Kemi ta Aynyäkoški.

Belomorskin muistolahjoja

Harjottelumatka alko Belomorskissa. Myö kävimä uuteh paviljonih “Belomorskin kallivopiirrokšet”, kävelimä kaupunkin istorij allisissa paikoissa ta kaččelima Vienanmertä Saliniemeltä. Pomorien kulttuurikeškukšešša metodisti Svetlana Koškina šaneli meilä kotišeutututkimukšešta ta arhiivojen oikiešta pitämiseštä, mi auttau šäilyttyä ihmisien tarinoja monie vuosie tahi vuosišatojaki.

– Belomorskissa myö kuottelima omie voimie käsityöššä ta merkkasima kultasella lankalla. Pomorien rannan musejon ta työpajan keryäjä ta šäilyttäjä näytti meilä, kuin ommella kambala-kalua. Joka opaštuja luati šen hyvin ta otti ičellä epätavallisen ta kallehen muistolahjan. Niise myö kävimä Pomorirannan kultalanka -salonissa. Šamašša paikašša on työpaja šekä kauppa. Šielä voipi valita lahjan ta kaččuo, kuin merkkuajat ruatah. Matka Belomorskih oikein miellytti milma, kerto vaikutelmieh matašta Jelena Žučkevič.

Pohjolan ruško ta geografika

Harjottelumatan toisena päivänä myö kävimä Kuolišman kalatehtahašša “Pohjolan ruško”, kumpani toimiu jo 90 vuotta. Še ilman paussie šuau n’avuakua ta kešä sin merilimua. Pomorit tiijetäh, jotta još on kalua, ni tulou leipyäki. Kolhosi pisyväšti šeisou jaloillah ta auttau kylän elämäššä: še kannattau eläkeläisie ta veteranija, ošallistuu talouvelliseh ta sosialiseh elämäh. Niin yhteiskunnan voimin kyläššä oli rakennettu časoun’a, ašetettu leikki- ta urheilukentät, niise julkaissah kirjoja Kuolišman tunnetuista ta arvokkahista eläjistä, a kylän muistopaikkoih pannah tietomerkkijä.

Šamoin myö olima Geografi kaetnopuissošša, mi šijoutuu kolmešša kilometrissä Kuolišmaš ta. Etnopuisto on kunnoššettu nykyaikani lepopaikka ihan muan laij alla. Ielläh on vain Vienanmeri. Še yksityini kohta on lua jittu, jotta šuurien kaupunkien eläjät voitais levätä melušta ta ilman kiirehtä viettyä lomua lapšieh kera. Tärkeintä on še, jotta bisnessin as’s’ojen hoitamisen lisäkši puisson johtajat kučutah paikallisie eläjie ottamah vaštah turistija ta pitämäh lapšien kera mukavie kerhoja. Kerhojen aikana etnopuisson pienet vierahat tiijuššetah äijän uutta, esimerkiksi, Vienanmeren kašviloista ta elukoista tahi pietäh laboratorijaeksperimenttijä ta luajitah karbassu-venehie.

Suman musejo

Suma-kylä kummaššutti meitä rikkahalla istorijalla, vanhoilla puurakennukšilla, korkeilla pomorilaisilla taloilla ta pakasijilla ihmisillä. Myö kävelimä kylyä myöten, näkimä 1757 vuuvven Solovetskin pihan aitan, Suman pualuaijan paikan, Muikien lahen, Helmirivin kavun, listerbot-venehen (kar. “meriveneh”), kumpasen vielä ruhtinaš Aleksei Aleksandrovič lahjotti kylällä muissokši omašta vierailušta vuotena 1870.

Paikallisešša kulttuuritalošša myö tuttavuštuma Suml’anka-folkloriryhmäh, kuuntelima hil’- l’asie pomorilaisie lauluja. Šiih aikah sumalaiset valmistauvuttih pomorien piäpruasniekkah, Talvi-Miikkulah, kummaista pietäh 19. talvikuuta. Pyhä Miikkula on kunnivošša pomorien kešen, še on merikävijien ta kalaštajien šuojelija.

– Sumašša kaikki on yhissykšeššä meren ta meriperintehien kera. Pieneššä musejošša kulttuuritalošša on esillä verkkoja, kalaššuštarvikkehie, tynnyri hylehen rašvan šulattamista varoin, kahvaveneh, loittosista maista tuotuja purkkij a ta pulloja, kumpasie kalaštajat tuotih Norjan ta Ruočin rannoilta, pomorilasie pukuja – musejošša voipi viettyä monta tuntie kaččelomašša paikallisie rikkahukšie, šaneli muisselmieh matašta Natalja Savina.

Kulttuuritalon metodisti, toimenpitojen järještäjä ta tietojen keryäjä Natalja Moškar’ova kerto musejon peruštamisen istorijašta šekä toisista kulttuurilaitokšen projektiloista ta alottehista.

– Vain kiintieššä yhteisruavošša paikallisien eläjien kera voipi kehittyä alovehen istorijallis-kulttuurista resurssie ta luuvva tulovaisutta, korošti Natalja Moškar’ova.

Nainen kansallisasussa

Suman kulttuuritalon metodisti Natalja Moškar’ova kerto musejon peruštamisen istorijašta.

Pomorje ta mečäštäjän

Harjottelun viimesenä päivänä myö olima Kemissä. Oli mukava tuttavuštuo Pomorje-kotišeutumusejon spesialistiloih ta nähä musejon rikašta kokoelmua. Musejo šijoutuu Kemin ujestin rahaš ton vuuvven 1788 istorijallisešša rakennukšešša. Musejošša on esillä pomorien elämäššä ta ruavošša käytettyjä tarvikkehie ta varuštehie. Šamoin šielä kerrotah Vienanmeren luonnollisista muistomerkkilöistä. Musejon ruatajat kekšittih koululaisilla miellyttävän leikin “Muutu pomoriksi”, min aikana lapšet käytetäh paikallisien käsityömuasterien kankahista käsin luajittuo Kemin kaupunkin mallie.

Matan viimesenä paikkana oli Äynyäkošen pos’olka. Šielä myö tuttavuštuma paikalliseh eläjäh Nikolai Rudom’otovih ta hänen omaperäseh “Mečäštäjän taloh”.

– Mie ruavoin mečäštäjänä 30 vuotta ta aina harraššin vanhojen vehkehien keryämistä. Konša mie piäsin eläkkehellä, ni avasin pienen musejon, kertou Nikolai.

Miehen musejošša voit löytyä vaikka mitä: kotitarvikkehie, käsityövaruštehie, vuatteita, huonehkaluja ta äšen urkuharmonin. Nikolai Rudom’otov tarkkah šäilyttäy kaikkie ta mielelläh kertou joka esineheštä.

Karjalan etnokeškukšien spesialistija varoin järješšetty harjottelumatka piettih Presidenttišiätijön granttien kannatukšella.

Teksti ta foto: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 11.1.2023

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Tämä viesti on jälkipolvilla

Tämä viesti on jälkipolvilla

Piäkuva: Santra Remšujeva jätti meilä omie muisselmie. Kuva: Raisa Remšujevan pereharhiiva Muamoni, tunnettu starinankertoja Santra Remšujeva tämän vuuvven 6. oraškuuta ois täyttän 110 vuotta. Keräyšmatkojen aikana kirjutin häneltä starinoja ta lauluja šekä monie...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.