Joka kerta Puanajärvi-kanšallispuistoh matkuštuas’s’a löyvät ičellä uušie paikkoja. Tällä kertua matan piätarkotukšena oli noušša Karjalan korkeimpah Nuorunen-vuarah.
40 tuhatta aškelta nuorusella ta jälelläh
Karjalan korkeimpah vuarah ei ole niin helppo noušša, kuin esimerkiksi Kivakkatunturih, kumpaseh on luajittu mukava viijen kilometrin kävelyretki. Kävelymatka Nuoruseh on 16 kilometrie yhteh šuuntah. Tavallisešti turistiryhmät käyväh kakšipäiväseh retkeh ta muatah Pienen Šiikajärven rannalla Nuorusen juurešša. Myö tahtoma noušša vuarah ta laškeutuo jälelläh yhen päivän aikana.
Yhekšältä huomenekšella myö potruškan kera jo olima polun alušša. Kaunis huomeneš lupasi hyvyä šiätä koko päiväkši. Iellisenä päivänä myö kävelimä Kivakkatunturih ta Kivakkakošella. Šielä melkein koko matalla on ašetettu mukavie puušiltoja, jotta aštuo olis helpommin. Nuoruseh tämmösie puušiltoja melkein ei ole luajittu. Heti enšimmäisellä kilometrillä meilä kaššuttih jalat. Tällä polulla šiltoja on pantu vain muutomašša paikašša, ta eryähät niistäki šilloista kovien vihmojen jälkeh oltih vejen alla. Oli lämmin šiä ta lätäkköih kaččomatta myö aštuma ielläh.
Konša aššut 16 kilometrie Nuorusen luokše, ni riittäy aikua, jotta ajatella kaikkie omie ajatukšie ta tulla vuaran juureh ajatellen vain Nuorusešta. Vuara näkyy noin viijen kilometrin piäštä. Še puitto kaččou šiuh ta vuottau ativoih harvoja vierahie.
Nuorusen polulla on äijän yllätykšie
Polku Nuoruseh on luonnollisešti ta istorijallisešti rikaš. Joka kilometrillä šilma vuottau miellyttävä yllätyš: kauniš šuo korkeijen kallivojen kešen, kirkaš joki, kumpasen puhašta makieta vettä šuau juuvva kämmeneltä, ikivanhat kuušet, kumpasien okšat ollah kašvettu n’uavalla (tämmöni šammal kašvau vain puhtahašša, ihmisen koškomattomašša mečäššä).
Ennein nämä muat kuuluttih Šuomeh. Polku ylittäy entistä rajua Neuvoštoliiton ta Šuomen välillä.
Polkuo myöten kävelleššä šuau tiijuštua uušie istorijallisie tietoja paikašta. Ennein nämä muat kuuluttih Šuomeh. Polku ylittäy entistä rajua. Läpimuurto hyvin näkyy, vaikka rajan šiirtämiseštä mäni jo yli 80 vuotta.
Talvišotah šuaten Tavajärven ta Nuorunen-vuaran aloveh oli Šuomen puolella. Vuuvven 1939–1940 šovan tulokšena oli rajan šiirtymini itäh päin. Entisien šuomelaisien huuttorien paikoilla oli järješšetty rajavartijoašemat. Isänmuallisen šovan aikana tiälä niise oli taisteluja tavašta vuotena 1944 tämä aloveh oli vapautettu.
Matka vuarah kulkou yhen huuttorin ohičči. Ihmiset ruvettih elämäh Tavajärven rannoilla XVIII vuosišualla. Enšimmäisenä šiirtolaisena näillä mailla oli Lauri Niilanpoika. Myöhemmin hiän otti ičellä Tavajärvi-šukunimen.
Kalasat järvet ta muatalouvella šopivat muat annettih ihmisillä mahollisuon kašvattua kašviksie ta vil’l’ua (hyvinä šatovuosina kašvatettih vehnyäki) šekä šuaha riittäväšti kalua. Niise tiälä oli laukunkantajien hevoispolkuja Šuomeh. Niitä myöten talvella talonpojat vietih halleita Vienanmereštä Šuomeh. Šamoin niitä polkuja myöten kävi ni I. K. Inha omalla matalla Karjalah.
Näin luonnonkaunehukšie ihaillen ta uušie tietoja kaivuan läheššyt vuaran juureh. Vielä kakši kilometrie ta olet Nuorusen huipulla. Polku juokšou šuorah ylähäkši jyrkkyä rinnehtä myöten. Ka on niin hyvä šeisautuo hetkekši ta kaččuo jälelläh – konša jo avautuu näköala meččih, šoih, lampiloih ta järvilöih – jotta ihailla rajatointa pohjoisluontuo ylähältä.
Nuorusen korkevuš on 577 metrie. Yhen aikah myö piäsimä vuaran huippuh. Nuorunen otti meitä vaštah hyvällä šiällä. Vuaralta hyvin näky Kivakkatunturi ta Šuomen Rukatunturi. Nuorusella on seita ta pieni lampi huipun lähellä. Kiertomatka huipulla keštäy vielä kilometrin.
Tuntima iččie niin kuin šata vuotta takaperin, šentäh kun evähäkši ottima horšmačäijyö ta koissa paissettuja kalittoja.
Vuaran rintehellä myö šöimä evähie. Tuntima iččie niin kuin šata vuotta takaperin, šentäh kun evähäkši ottima horšmačäijyö ta koissa paissettuja kalittoja. Päivällisen jälkeh kiittimä vuarua lämpimäštä vaštahotošta ta lupasima tulla toičči. Piti jo lähtie jälelläh, vet meitä vuotti vielä 16 kilometrie.
Tuttuo polkuo myöten alahakši oli helpompi aštuo. Matalla kerkisimä vielä šientäki kerätä. Kuuvvelta illalla olima autotiellä ta ajoma illaistamah telttapaikalla. Kuin makeina oltih verekšet tulella paissetut šienet smetanan ta juušton kera pitän matan jälkeh!
Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, Oma Mua 25.8.2021
