Artikkelit

Meččy da sen elaigu

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 13.7.2023
Asiasanat: metsä

Meččy– Kui ilman kerävö

Vähä ken mieleh ottau, mi on meččy – mis se kerävyy. Se ei ole tyhjy kyzymine, opimmo lähembi tuttavuo mečän kel, tiijustua mis se roihes, kui kazvau, kui eletäh toine toizen kel mečän eläjät.

Konzu myö näemmö äijän puaksuh seizojua puudu, myö sanommo tämä on meččy, i se on tozi, ga vai ei kai.

Meččäh kerävytäh kui vägi korgiet puut, kuduat nostetah omat oksupiät kymmenil metrilöil yläh, mugai korgiet tuhjot, pienet tuhjozet, kaikenmoizet heinät, jälgimäi sammal da sienet.

Enimyten kazvamizennu mečäs roihes puu (ei ole puudu – ei ole ni meččiä). Puu andau enämbän kaikkie meččyalustua, net otetah viet, čihvuguazut, muasuolat da kai net päivypaston energien vuoh voitetah da kerävytäh omih puurungoloih, oksih da juuriloih.

Kai vihandat kazvamizet annetah elon toizile meččyelättilöile – hurtuloispäi linduloissah, i sienispäi bakterieloissah.

Mečän kazvamizet ylähpäi voi jagua moneh jarussoih. Yläjarussu kerävyy puulois, puuloin al kazvetah tuhjot, alembi – heinät da pienet tuhjozet, vie alembi – sammalet.

Vie mečäs voimmo vastata kazvamistu, kuduat eletäh joga jarusas, net ollah lianat, kuduat alahanpäi nostah puunrunguloi myöte yläh da vie puuloil kazvajat sammalet .

Iellehpäi myö kaččelemmo joga meččyjarusan erikseh da enzimäzet joukot meččykazvamizii.

Puuloin jarussu (Puuseizo)

Puuseizo mečäs, kui myö jo sanoimmo, on kaikis enimäine pala, sidä enämbän toizii käytetäh talovuos, konzu otetah mečäspäi omih hädih midä vai voi luadie puulois: partu, laudua, bumuagua, halguo dai tostu.

Toizekse puuloin al roihes ičenmoine atmosfieru, mittumua ei ole lagieloil paikoil. Kezän aigah se nägyy ylen hyvin, räkki päivypastol, mečäs on sundoine, kui i tuulipäiväl – tuuli kävelöy oksupiälöi myöte, a mečän sydämes on tyyni.

Sagies puuseizos alembazih jarussoih puuttuu vähembi päivypastuo, sendäh päivyrakkahat kazvamizet pahoi kazvetah pilvikös, a pilveksensuvaiččijat kazvamizet kazvetah ihan hyvin. Toizin sanojen puut vallitah, mittumil kazvamizil kazvua nämmil paikoil, voi sanuo: puut ollah vahnimazet ižändät meččytiloil, toizet kazvamizet ollah matkumyödäzet kazvamizet.

Nygöi pidäy tunnustuo puuseizon kel ihan lähil. Enzimäzikse tiijustammo, kui puut seizotah meččykohtil. Työ mečäs olles näettö, ongo sie i sagiedu kohtua, ongo i harvua. Misbo se on muga? Puaksumbi kakkie se on jällel vallittuu puuloin leikkuandua. Koskemattomas mečäs puuseizondan sagevus sendäh ei ole yhtenmoine, kui ei ole yhtenmoine muan vägi.

Vägevän muan kohtis puut seizotah puaksuh, kazvetah korgiekse da järiekse.

Kus mua on huono, kuivu da čuuruhine, sie puut seizotah harvah, ollah madalembat, hienombat, nämmil paikoil mečät nikonzu ei roita sagiet – ei tävvy vägie muas da vetty.

Sih niškoi ku himoitannou tiijustua mečän sagevus, pidäy lugie kai puut, kudamat kazvetah gektuaral. Ku lugie puurungot pedäjikös da kuuzikos, kudamat kazvetah yhtenmoizil vägevymuakohtil, myö näemmö: kuuzen puurunguo roihes enämbi migu pedäjän. Sen jälgeh voimmo sanuo, pedäjikkö iččenäh on harvembi kuuzikkuo, se on sendäh, gu pedäi on päivyrakas, se ei voi kazvua rigieh kui pilveksensuvaiččii kuuzi. Sendäh kaikenmoine sagevus voi olla ei vai muan täh, ga rippuu sit, mittumis puulois kerävyy puuseizo.

Mečäs puut nikonzu ei olla toine toizespäi yhtel miäräl, erähis kohtis net seizotah tukumbi, toizis harvembi, on lagiedugi kohtua puuseizon sydämes – niidy sanotah “ikkunakse”.

“Ikkunoi” voi puaksuh vastata vahnas mečäs, kus erähät puut kuollah, voijah kuolta konzu jo vahnetah libo tuuli murdau juurineh, katkau oksupiät libo puun rikotah puutoukat.

Nygöi opimmo tiijustua muuloin meččien puukerävöt. Joga kohtas Ven’an mual puukerävö ei ole yhtenmoine. Pohjazes havumečäs puukerävöh tulou 2-4 kaikenmostu puudu, se on enimyölleh: pedäi, kuuzi, koivu, huabu. Midä lähembi suveh päi, sidä enämbi liženöy puukerävöh kaikenmostu puudu, KeskiVen’al jo voi lugie kymmenessäh kaikenmostu puudu, sie on lämmembi ilmu, vägevembi mua.

Muailmas voi puaksuh vastata moizet meččypaikat, kus puuloin jarussu ozutahes yhtenny puukerävönny, kui kuuzi, pedäi, koivu: mostu puuseizuo sanotah puhtahakse puuseizoizekse. Kudai puuseizondu kerävyy mones puulois se on segovunnuh.

Puhtahas puuseizondas kuuzikos libo pedäjikös enimyölleh kai puut ollah yhty korgevuttu, senmostu puuseizuo sanotah kebjiekse yksijarussizekse.

Ollou kui puukerävös enämbi kaikenmostu puudu, sit yhtet puut voijah olla äijiä korgiembat toizii da erikseh azutah omua jarussua. Se puuseizo roihes kaksijarussizennu, mostu meččiä myö
voimmo nähtä pedäjikös libo koivikos, kudaman alači kazvau vägi rigieh kuustu. Mečäs voi olla kolmegi jarussua, konzu puut toine toizes ylen äijäl erotah korgevual, sidä sanotah – jygei.

Tuhjon jarussu (Puualuine)

Mečäs puuloin al kazvau kaikenmostu tuhjuo, niilös kerävyy eräs jarussu, kudamua lugietah puualuine. Yksil meččypaikoil puualuine on sagei da turbei, toizis kohtis – kusgi i huono tuhjoine vastavuu.

Sagies puuseizos puualuine vastavuu ylen harvah, ga midä harvemban puuseizo, sen sagiembah sen al kazvetah tuhjot, kui i min vägevembi ollou muda, sen sagiembah da korgiembah kazvetah tuhjot.

Tuhjot, kudamat kazvetah puualuzes ei olla yhty korgevuttu, yhtet, kui pihl’ai da tuomi, kazvetah kymmeneh metrissäh, toizet, kui kadai da hukanmarju, harvah nostah korgiembi kanzua.

Niyksi tuhjo ei voi “tavata” korgevuos vahnoi puuloi, net ainos jiähäh alembi puuseizuo buite kui mečän al, sendäh sanotahgi puualuine.

Erikseh toizis tuhjolois seizou leppy, se harvah, ga voi kazvua vägi korgiekse puukse: kus ollou ylen vägevy mua, liijakse on vetty, puaksumbi kaikkie hyllättylöil peldopaikoil. Lepäl on pieni igä, kaikkiedah 45-50 vuottu, jälgeh leppiä net paikat kazvoitutah koivul da kuuzel.

Tuhjuo meijän mečäs, kuigi puudu ei ole äijiä, kai net ollah pilveksensuvaiččijat da ylen hyvin kazvetah puuloin al, ga vie parembi da turbiembi net kazvetah lagieloil kohtil, enämbäl kukitah, suurembat roihes marjat.

Puualuine parembi toizii jarussiloi sobiu mečän linduloile pezien luadijes. Linnut vastah hävitetäh puutoukkii, havun da lehten syöjii, linnut marjan da siemenen syvves kannellah niidy toizile paikoile, kudamil algavutah kazvoh nuoret puut, sil net avvutetah toine toizele. Meččy andau elokohtat linduloile, linnut vardoijah puuloi syöjis da avvutetah kazvua uvvessah.

Meččusuvaiččii Ipatov

Sergei Nikolajevič Ipatov on roinnuhes 15. heinykuudu vuvvennu 1970, umbikarjalaine. Vuvvennu 1989 Petroskoin meččytehniekuman meččytalovusozaston loppiettuu ruadau Kondupohjan čupun N’olgamjärven mečänhoidoalan valdivotarkastajannu. Jo äijän vuottu vardoiččou meččiä, tiedäy mečäs kai, kirjuttau kerdomuksii da kiändäy Ven’an kuulužien kirjuttajien kerdomuksiigi. Eläy Kondupohjan čupun Vuohtjärven kyläs da joga päiviä kävyy meččäh.

Vuvvennu 1998 Sergei Ipatov kiändi kuulužan kazvitiedoilijan Vladimir Petrovan Meččy da sen elaigu -kniigan, kudai oli häneh niškoi meččytiedäjan da opastajan ezikuvannu. Vladimir Petrov
(1923-1994) oli kirjutannuh 17 tiedokniigua da tiijollistu opastusnevvuo.

Teksti: Vladimir Petrov, Oma Mua 12.7.2023
Kiändi Sergei Ipatov
Kuva: Natalja Gromova


Lue nämäkin:

Hänen kotišeutu

Hänen kotišeutu

Piäkuva: Paavo Lesonen kirjuttau runoja karjalan kielellä. Niissä tuntuu miehen rakkahuš omah šeutuh, šekä toivo šen tulovaisuoh. Kuva: Paavo Lesosen kuva-arhiiva Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän....

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Piäkuva: Näyttelyn kurattorina on Jekaterina Logvinenko. Kuva: Uljana Tikkanen Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša on avattu Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttely. Karjalan tašavallan kanšallini musejo valmisti Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttelyn yheššä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.