Karjalan etnografiaa käsittelevät julkaisut lainaavat edelleen usein Mihail Krukovskin julkaisua Aunuksenmaa: matkakuvauksia (Olonetskij kraj. Putevyje otšerki.) Teos ilmestyi alunperin Pietarissa vuonna 1904 ja nyt yli 100 vuotta myöhemmin Karjalan Sivistyseura on julkaissut suomenkielisen käännöksen, joka on saatavilla Karjalan Sivistysseura kaupasta. Kirjaan tiivistyvät vuonna 1899 tehdyn viisi kuukautta tehdyn tutkimusmatkan tulokset. Krukovski aloitti matkansa Pietarista Laatokan kautta pitkin Syväriä. Reitti sisälsi Lotinanpellon, Aleksanteri Syväriläisen luostarin, Aunuksen kaupungin, Vitelen, Petroskoin, Poventsan, Kižin, Puutoisen Podporožjen kylän ja paljon muuta. Reittiä on havainnollistettu kirjasta löytyvällä kartalla.
Kyliä ja kaupunkeja, joissa Mihail Krukovski vieraili: Lähde: Jukka Lauhalahti, NotePad
Mihail Krukovskin viisi vuotta matkansa jälkeen julkaistu teos rakentuu matkaoppaan tapaan. Kirjoittaja kuvaa värikkäästi asutuskeskuksia kerta toisensa jälkeen sekä luonnehtii niiden kulkuyhteyksiä että ympäristöä. Valpas katse keskittyy yhtä lailla tavallisuudesta poikkeavaan kuin tavanomaiseenkin ja Krukovski esittää näkemänsä lennokkaasti käyttäen mieleenpainuvia kielikuvia. Luonnehtiessaan Pietarin vaikutusta Syvärin rannan elämään Krukovski puhuu ”pikkutakkisivistyksestä” eli miten maaseudulle leviää vain ulkonaisia pääkaupunkielämän piirteitä eli vaatteet, tehtaiden työläislaulut ja harmonikan tanssittamat tahdit.
Karjalaistyttö kokošnik päässään.
Krukovskilla riitti huomiota karjalan kielelle ja sen venäjästä saamille vaikutteille, vanhauskoisuuden voimakkaasti muovaamalle karjalaisten uskolle sekä moninaisille taikuskon ilmentymille jokapäiväisessä elämässä. Mielenjääviä ovat luonnokset karjalaisnaisten puvuista ja koristeista, joissa Krukovski näkee slaavilaisen ja suomalaisen vaikutuksen jälkiä. Kaskut, perimätieto ja matkaseuralaisten kertomukset sekä keskustelut vastaantulijoiden kanssa piristävät teosta. Siihen lomittuu kiinnostavia henkilökuvia, oli sitten kyseessä elämänsä varrella monenlaista kokenut vanha eversti, ”virkapaikallaan” kuolemaisillaan oleva semstvon koulun opettaja, viisas vanhauskoinen uskonnonopettaja tai pikkuinen sadunkertoja Fimka.
Bagai-suvun edustaja.
Kaikkialla Krukovski kiinnittää huomiota sosiaalisiin ongelmiin. Erityisesti häntä askarrutti ”lapsikauppa”, jolla hän tarkoitti lasten lähettämistä ”oppiin”, tarkemmin sanoen palvelukseen Pietariin, johon liittyi vanhempien ja kaupan välittäjän keskinen sopimus.
Teos on osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja Karjalan Sivistysseuran ”Karjala matkamiesten ja tutkijoiden silmin”-sarjaa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet:
1. И. К. Инха: В краю карельских песен, 2019 (venäjäksi)
2. Ivan Olenev: Karjalan maa ja sen tulevaisuus Muurmannin radan rakentamisen yhteydessä, 2019
3. Август Вильгельм Эрвасти: Воспоминания о путешествии по Русской Карелии летом 1879 года, 2022 (venäjäksi)
4. Pavel Tšubinski: Elämää Vienan kylissä 1860-luvulla: Karjalan tilastollinen ja kansatieteellinen katsaus, 2021
Karjalan maa ja sen tulevaisuus Muurmannin radan rakentamisen yhteydessä löytyvät Karjalan Sivistysseura nettikaupasta. Lisäksi, suomenkieliset I. K. Inhan Kalevalan laulumailta ja A. V. Ervastin Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879 löytyvät myös nettikaupasta.
