Artikkelit

Muamankieli – suvun juuret

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 12.12.2022
Asiasanat: lapset

Juurettah ni kargei heinäine ei kazva, sanotah karjalazet. Juuret net ollah tuatto da muamo, diedoit da buabat, kai omahizet da sugulazet. Vie näminny juurinnu ollah muamankieli da oman kanzan tavat da kul’tuuru.


Minä olen karjalaine. Minun kodoilu on vahnu hieru Kotkatjärvi. Sie ylen čomal kohtal, järven rannal, seizou minun vahnembien kodi. Kai lapsusvuvvet kuulin karjalan kieldy, näin, kui ruattih vahnembat, kui piettih pruazniekkoi meijän hierus.

Puaksuh nygöi sanelen omile lapsile, kui kižaimmo pihal, kai meijän uuličan lapset, da oli meidy äijy! Ymbäri vuvven olimmo pihal, vaigu olis hyvä siä.

Vie ylen hyvin mustan, kui Kotkatjärven rahvas (meijän pereh, tiettäväine, sežo) kävyi pruazniekkoin aigah hierun n’okkah – “Massovaja pol’ana” sen kohtan nimi oli. Suuret konsertat, ilokkahat ristikanzat, vessel nagro da paginat karjalan kielel, pajot, lapsien kižat. Hyvä oli elaigu! Hyvä oli lapsusaigu!

Jälles školua lähtin opastumah Petroskoin yliopiston baltiekkumerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokunnale, kus sain vie enämbän tieduo karjalan kieles da kul’tuuras. Minul oldih ylen hyvät karjalan kielen opastajat L’udmila Markianova, Ol’ga Žarinova da Jelena Bogdanova, kudamat opastettih meidy suvaimah, kunnivoimah da kannattamah omua karjalan kieldy. Suuret passibot sanon kaikile opastajile!

Nygöi minä ruan Anuksen lapsien päivykois “Ukonkuari”. Tuttavutan lapsii karjalan kieleh da kul’tuurah: myö yhtes opastummo sanoi, pajatammo pajoloi, kižuammo da pläšimmö. Minä näen, gu lapsii miellyttäy karjalan kieli: hyö mielihyväl sanotah karjalazii sanoi, pajatetah pajoloi da pläšitäh karjalazii tansiloi. Hyvä mieli minul on, konzu lapsien vahnembat sanotah minule, gu lapset ruvetah kois sanomah midätah karjalakse. A erähät bua bat da died’oit, toiči muamat dai tuatatgi, ruvettih vähäzittäin kois pagizemah lapsienke karjalakse. Tämähäi on minun piätavoiteh! Gu tahtonemmo karjalan kieldy säilyttiä, sit pidäy sidä elvyttiä perehis. Lapsile alaigäzis vuozis pidäs kuulta perehes omua muamankieldy, sit i kielen nero rubieu kazvamah lapsenke yhtes.

Kielen säilyttämine ei ole kebjei ruado. Hyvä on, konzu sinun rinnal ruatah samanmielizet ristikanzat, sit i ruado menöy hyvin. Minul oli lykky suaja nengomii ristikanzoi rinnale!

Tänävuon syvyskuul myö saimmo ozuttua omua ruaduo karjalan kielenke lapsien päivykois alovehellizes Ven’an kazvattajat -kilvas nominatsies “Hyvinmenii kazvattai”. Roolikas myö ozutimmo meijän ruavon lapsien da heijän vahnembienke. Saimmo kilvas ozanottajan diploman.

Minä olen hyväs mieles, gu voin omat tiijot andua pienile lapsile, gu omal ruavol minä voin kannattua omua karjalan kieldy da lujittua niilöi juurii, kuduat avutetah kazvua nuorele sugupolvele.

Teksti: L’udmila Blinkova, Oma Mua 7.12.2022
Kuva: Nadežda Plinkojeva

 

Lue nämäkin:

Lahtin minä Läkköiläh: Niäšäštä kniäsöih

Lahtin minä Läkköiläh: Niäšäštä kniäsöih

Piäkuva: Kemin ujestin Knäšöin kylä, 1896–1907. Oikiella on Pyhän Jyrin kirikkö, XIX vuosišata. Kuva: Knäšöi – Miun kotimua VK-ryhmä Knäšöin kylä, kumpašešta tulou tämä kertomuš, vuoteh 1938 kuulu Karjalah, nyt še kuuluu Murmanskin aloveheh. Oli aikoja, konša šielä...

Sanasuarele käynnyh rahvas

Sanasuarele käynnyh rahvas

Vara venehty ei kua. “Oma Mua” tariččou vuadijale lugijale karjalankielizii čomevuksii. Sidä, midä hyvin maltettih paista enne, meijän ezi-ižät, meijän syndyzet. Hyö suadih paista čomasti, čökkijen pädevän sanazen omah virkeheh libo ynnällizen sananpiän jogapäiväzeh...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.