Artikkelit

Muamonkielen šäilyttäjät

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 31.12.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Talvikuušša miun onnistu ošallistuo Mediapoligon: kielien šäilyttäjät -projektih. Še on avonaini ei-kaupallini lehtimiehien opaššuš- ta kulttuuriprojekti, kumpasen tavottehena on tutkie kakši kyšymyštä: mitein tänäpiänä eletäh Venäjän kantakanšojen kielet ta viessintä, ta mitein kertuo šiitä media-avaruošša.

Yštävä lähetti miula linkin, min kautti šai ilmottautuo projektih. Myöhemmin iče järještäjät löyvettih miut sosialiverkoissa. Voit olla še, jotta mie olen karjalaisen kulttuurin Vienašeuran VK-ryhmän ta Instagram-šivun ohjuajana kiinitti järještäjien huomijuo miun puoleh. Enšin mie epäilin, voinko ošallistuo šemmoseh projektih, kun en ole kieliniekka, vain opaššun kieltä. Ka šiitä piätin, jotta kieltäytyö ošallistumisešta on pahempi variantti. Šentäh šuoššuin ošallistumah ta kertuakana en šaleinun šiitä piätökšeštä.

Miula ehotettih täyttyä šuuri kyšelylista: vaššata kyšymykših muamonkieleštä, šiitä, mitein mie šäilytän šitä, mintäh ošallissun yhteiskunnalliseh toimintah, mi motivoi milma, mimmosie vaikehukšie on karjalan kielellä. Oli niise luovie kyšymykšie, šemmosie kuin: mi on miun lempišana, pakajanko mie Jumalan kera omissa ajatukšissani karjalakši, ošuanko kertuo anekdottija karjalakši, tiijänkö vesselöjä tarinoja karjalakši tahi vaikeita kielirakentehie.

Esimerkiksi, yksi kyšymyš oli: Mitein työ tunnetta omua yhteyttä kanšah, kumpasen etuštajana oletta? Mitä teilä merkiččöy olla tämän kanšan etuštajana?

– Meijän kanšallini identiteetti pisyy henken ta ajatukšien yhteyveššä. Myö yritämmä elvyttyä karjalan kieltä ta kulttuurie. Ilman kieltä on mahotointa šäilyttyä kanšan yhteyttä, kulttuurie ta perintehie. Nyt meilä on olomašša kokonaini “kavotettu šukupolvi”, kumpaseh mieki kuulun. Pakina on ihmisistä, kumpaset on šynnytty karjalaisissa perehissä, kumpasilla on karjalaisie juurija, vain hyö lapšuošta alkuan ei paistu karjalakši. Šiih on monta poliittista, talouvellista, sosialista šyytä. Opaštuo kieltä aikuhisena ollešša on vaikie. Vain še on mahollista, još haluta kovašti ta ymmärtyä täyšin oman identiteetin.

Mitein kantakanšan kielen ošuamini vaikuttau luonteheh, muajilman ymmärtämiseh?

– Karjalan kieleššä ilmeštyy luonto ta ihmiset, kumpaset paissah karjalakši. Še on nopie, ka melodini kieli. Kieleššä on äijän luonnon ilmijöih liittyjie šanoja. Karjalan lauluissa rikeneh lauletah korkeista männyistä, šyvistä järvilöistä, lempikoivuista. Karjalan kielellä pakajamalla, lukomalla tahi laulamalla himottau lennellä korkeuvešša, kuin kuikka, liijellä yheštä puun latvašta toiseh, nauttie mečän lakevuošta ta vejen lyrinäštä.

Mitä šemmoista on teijän kieleššä, mitä ei ole venäjän ta toisissa kielissä? Mimmosie mukavie šanoja ta šanaliittoja on?

– Karjalan kieleššä on diftongija ta triftongija, konša šanašša on kakši-kolme vokalie peräkkäh. Karjalan kielen opaštaja Valentina Dmitrijeva muisteli šemmosie ainutluatusien šanaliittojen esimerkkijä: “Šuaha körön kyytie”. Še merkiččöy “ajua šuurella vauhilla”, vain ei ole šelvä, mitä merkiččöy körö-šana. Niise karjalan kieleššä on äijän yhyššanoja, kumpaset liitytäh luontoh, esimerkiksi: koppalankirjat, petrunpäivänjuhlakukka, linnunrata.

Tiälä oli vain pieni oša vaštaukšista. Kirjuttua niitä oli oikein mukava, hyvät ajatukšet tultih piäh niitä ajattelomašša. Projektin tulokšena on parahien materialien kokomuš. Vain piätulokšena on miun mieleštä uuši kokemuš, uuvvet tiijot ta vaštaukšet, kumpasie mie annoin ičellä.

Teksti tai foto: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 30.12.2020

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.