Artikkelit

Yksi mies ja neljä naista

Muamonkielen šäilyttämini on tärkie tarveh

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 18.3.2022
Asiasanat: karjalan kieli

Kieli on kanšan istorija. Kieli on sivilisatijon ta kulttuurin taival… Šentäh muamonkielen tutkimini ta šäilyttämini ei ole joutoajan tyhjä asie, ka on tärkie tarveh.

Aleksandr Kuprin

Joka vuosi tuiskukuušša vietetäh kanšainvälistä Muamonkielen päivyä. Meilä omana kielenä on vienankarjala. Tätä kieltä paistih meijän kantatuatot, še on meilä kallis lapšuošta alkuan.

Suali, ka vuosien mittah meijän ämmöjen, ukkojen, vanhempien kera karjalan kieli alko šiirtyö männyöh aikah. Šentäh nyt meijän piätehtävänä on šäilyttyä še, mi on vielä jiänyn.

Tuiskukuušša Sohjanankošešša vietettih Oma kieli – kaunis kieli -juhlua. Šiih keräyty ihmisie, ket vielä maltetah karjalua ta paissah muamonkieltä.

Enšin kaččojilla oli esitetty pieni näytelmä Sergei Jakovlevin Talon nurkat -runon mukah. Iče Sergei ta hänen Antonina-naini tultih Louhešta ta oltih meijän pruasniekan kunnivovierahina.

Sohjanankošen kulttuuritalon ta kirjašton folklorikollektiivin artistat laulettih lauluja, kučuttih kaikkie yhtehiseh piirileikkih ta kisattih. Zinaida Ust’ugova luki runon karjalan kielellä.

Toimenpivon jatkona oli leikkiohjelma. Keräytynyöt mielelläh pelattih Paimen-pelih – kačeltih erikarvasien lehmien kuvie ta arvual’tih, mit nimet karjalaini vois niillä antua. Vet ennein šiivattojen nimet riiputtih kuin niijen väristä, niin ni netälinpäiväštä ta kuukauvešta, konša ne šynnyttih. Muissella vanhoja tapoja oli oikein mukava. Šelveni, jotta enemmän kaikkie niitä tietäy Nadežda Savina.

Pruasniekan aikana ihmiset omalla karjalan kielellä paistih kalašta, marjoista, šienistä. A juhlan huippukohakši tuli Sergei Jakovlevin omien runojen lukomini. Kaikki oli niin mukava ta šelvä!

Šiitä kaikin juotih čäijyö karjalaisien kalittojen ta makien puolapiiruan kera, ta tuaš paistih oman muamonkielen šäilyttämiseštä. Nina Grigorjeva kerto ta esitti karjalankielistä kirjallisutta, mi on Sohjanankošen kirjaštošša.

Passipo Sergei ta Antonina Jakovlevilla šiitä, jotta hyö löyvettih mahollisuon tulla meijän toimenpitoh. Näin monet ihmiset šuatih tietyä, jotta Louhen piirissä on šemmoni lahjakaš runoilija, kumpani kirjuttau kaunehie runoja karjalan kielellä.

Teksti: Sohjanankošen kulttuuritalon ta kirjašton ruatajat, Oma Mua 16.3.2022
Foto: Sergei Jakovlev ta Talon nurkat-näytelmän artistat. 

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.