Uutiset

Ryhmä ihmisiä pöydän äärellä pitelee papereita

Muamonkielen šaneluo kirjutettih 75 kentällä

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 28.4.2022
Asiasanat: karjalan kieli

Yli 1200 Karjalan tašavallan šekä Leningradin, Tverin ta Vologdan alovehen eläjyä otti ošua alovehien väliseh Karjalan ta vepšän kielen šanelu-aktijoh. Tänä vuotena aktijo piettih 20.–26. šulakuuta 75 kentällä.

Perintehellini aktijo starttasi Karjalan ta vepšän kirjakielen päivänä Petroskoin valtijonyliopiston Tietokirjaštošša. Vuosi vuuvvelta yhä enemmän ihmisie tahtou ottua ošua šaneluh ta tarkistua, kuin hyvin hyö ošatah kirjuttua karjalakši tai vepšäkši.

Ryhmä ihmisiä seisoo värikkään seinän edessä pidellen papereita

Tänä vuotena Karjalan ta vepšän kielen šanelu -aktijoh otti ošua yli 1200 ihmistä 75 kentällä. Kuvissa: šanelun ošanottajat.

– Petroskoin valtijonyliopistoh tuli noin 80 ihmistä. Hyö kirjutettih šaneluo karjalan kielen livvin, lyydin ta vienan murtehilla šekä vepšän kielellä, kerto aktijon järještäjä, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön spesialisti Aleksandra Anufrijeva.

Šaneluh ošallistu erilaisie ihmisie. Eryähät niistä opaššutah karjalua jo monta vuotta, a toiset vašta tuanoin alettih opaštuo kieltä, eryähillä karjala on muamonkieli, a toiset muissetah vain muutomie šanoja lapšuošta.

– Mie olen karjalaini, šynnyin Priäžän piirin Kin’alahešša. Opaššuin karjalua Petroskoin pedagogisešša yliopistošša. Pereheššä kaikin paissah karjalakši, a mie tiijän karjalan kieltä, šuatan lukie ta kirjuttua, ka čuipottelen paissa. Lupuan, jotta šykyšyllä lähen kielikurššiloih! Milma oikein miellyttäy tämä aktijo ta mie joka vuosi otan ošua karjalan kielen šaneluh. Viime vuotena šain 94 pistehtä šanelušta, toivon, jotta tänäki vuotena kirjutin hyvin, muhiu aktijon ošanottaja Tatjana Kuz’minih, kumpani kirjutti šaneluo “Periodikašša”.

Šanelun kirjuttajat pannah merkillä, jotta aktijo on hyvä potku kielen opaštumiseh. Monet tahotah paremmin valmistautuo ta liittyö aktijoh enši vuotenaki.

Ryhmä oppilaita istuu tuoleilla pidellen papereita

Tänä vuotena Karjalan ta vepšän kielen šanelu -aktijoh otti ošua yli 1200 ihmistä 75 kentällä. Kuvissa: šanelun ošanottajat.

Ihmiset, kumpaset ei voitu kirjuttua šaneluo järješšetyillä kentillä, šuatih mahollisuon kirjuttua šitä videolähetykšien avulla, kumpasie esitettih Viestit-Karjala-kanavalla šekä julkaistih sosialiverkoissa. Aktijon joka ošanottaja šai tovissukšen. Šuaha tovissuš Petroskoissa šuau šulakuun 26. päiväštä alkuan Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien resurssikeškukšešša.

Šeurata aktijon uutisie šai toimenpivon vk.com/saneluz -ryhmäššä VK-sosialiverkošša. Toimenpivon järještäjänä on Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö Karjalan Rahvahan Liiton, Vepšäläisien kulttuurišeuran, Petroskoin valtijonyliopiston ta Karelija -teleta ratijoyhtijön avulla.

Livvinkarjala: Poijat
Valentina Osejeva

Kaksi inehmisty nostettih vetty kaivospäi. Sih tuli kolmas naine. A ei loitton heis huogavui starikkaine lauččazel.

Yksi inehminegi sanou:

– Minun poigaine on moine ravei da vägevy.

– A minun poigu pajattau gu soloveilinduine. Nikel ei ole nengomua iändy, sanou toine.

A kolmas naine on vaikkaine.

– A midäbo sinä nimidä et sanele poigah näh? kyzytäh naizet hänel.

– A ei nimidä ole minun poijas saneltavua, vastuau naine heile.

Täytettih rengit naizet da lähtiettih kodih, starikkaine heile peräh. Astutah naizet da azetellahes: jygiet rengit painetah käzii.

Silkeskie heile vastah ketetäh kolme brihaččustu. Yksi mukkii kiändäy, toine gu soloveilinduine pajostu heläittäy. A kolmas meni muamalluo, otti jygiet rengit da lähti kodihpäi.

Kyzytäh naizet starikkastu:

– Nu, näitgo meijän poigazii?

– Täs oli vai yksi poigaine, a toizii minä en nähnyh, vastai starikkaine.

Lyydinkarjala: Poigad
Valentina Osejeva

Kaks’ akkad noustih vett kaivospiä. Sinnegi tuli kolmandž akk. Lähen heiš starik ištui laučal.

Yks’ akk sanui:

– Minun poigaine on moine raved da vägev!

Toine akk sanui, što hänen poig pajattau, ku linduine, nikel ei ole ninkošt iänt.

A kolmandž akk oli vajeti.

– Mikš sina nimida ed sanu omas poigas? kyzyttih hänel toižed akad.

– Ka ei ole nimida minun poigas sanuda, vastazi akk heile.

Akad täyttih omiid rengiid da lähtih kodih. Starik läksi heile myödaha. Akad astutah da azetutah, ku dygedad rengid painetah käded.

Sil aigal kolme brihad d’uostah heile vastah. Yks’ heiš kiändäu mukkid, toine pajattau, ku solobei-linduine. Kolmandž mäni muamalluo, otti dygedad rengid hänel da läksi kodihpiä.

Siid akad kyzytäh starikal:

– Nägidgo meiden poigaižiid?

– Täs oli vaiku yks’ poig, ka toižiid mina en nähnu, vastazi starik.

Vienankarjala: Pojat
Valentina Osejeva

Kakši naista noššettih vettä kaivošta. Heijän luo tuli kolmaš naini. Vanha ukko istuutu kivellä levähtelömäh.

Yksi naini šanou toisella:

– Miun poika on niin ketterä ta voimakaš.

– A miun poika laulau kuin šatakieli. Kellänä ei ole šemmoista iäntä, kehu toini.

A kolmaš ei virka mitänä.

– Mintähpä šie et kerro mitänä pojaštaš? kyšyttih naiset.

– Mitä mie voisin kertuo, vaštasi kolmaš naini. Naiset täytettih šankot ta lähettih. A ukko läksi heilä jälkeh. Naiset aššutah, välillä šeisaututah. Šankot ollah jykiet, painetah käsie.

Heilä vaštah juokšou kolme poikua. Yksi kuperikeikkuo heittelöy, toini kuin šatakieli lauluja heliešti laulau. A kolmaš juoksi muamoh luo, otti jykiet šankot ta läksi kotih päin.

Naiset kyšytäh ukolta:

– Mitä šanot meijän pojista?

– Täššä oli vain yksi poika, a toisie mie en nähnyn, vaštasi ukko.

Tverinkarjala: Muaslenča
L’udmila Barhatova

Muaslenča tulou, konža talvi vielä on viäššä, a keviä tunduu vain čirozešta. Čirone päivällä on lämmin, a tuuli on vielä vilu. Hanget ollah vielä šyvät, hot’ lumi rubieu vähäzin šulamah.

Muaslenča on veššelä pruazniekka! Koissa huomnekšella mama toko paistau sul’činua da kakkarua. Sul’činua myö šyömmä argivoinke. A kakkarua mie šuačen kuorienke ali painiminke buolamarjašta. Voida luajimma koissa iče. Vet meilä on lehmä Nočka, kumbane andau äijän maiduo.

Enžistäh mama paistau ruis’jauhošta hoikkazet kakkarat.Šiidä hiän panou jogo kakkaran piällä pudruo ozrašuurimašta, kiäräldäy kakkaran i složiu šuurella protvinalla. Protvinan lykkiäy kiuguah. Kodvazen jälgeh sul’činat ollah valmehet. Stolalla on meruttuo voida, kumbazella pidäy voidua sul’činat. Ylen magiet ollah maman sul’činat. Ka hyvä on pruazniekkamurgina!

Murginan jälgeh kyžyin vanhemmilda, voitgo miula lähtie kylän lapšinke hebozella čurajamah. Tiijin, što laškietah čuravolla. Vetjogo Muaslenčua meilä toko vanhemmat val’l’aššettih kakši ali kolme hevos’t’a, kumbazillamyö, kylän lapšet, läksimäčurajamah. Tällä kerdua oli yksi korjane da vielä šuuri regi. Papa da susieda Ivo-velli kačottih, hyvingo on val’l’acšettu hebone. Miän regeh istuoči šeiččimen tytöstä da brihas’t’a. Ohjakšet otti käzih vanhembi nellätoistavuodine brihane. Läksimä boiko ajamah edizeh omua kyliä myöten, a šiidä peldodorogua myöten Kurginah päin.

Tulima kodih illalla, konža päiväne jo rubei istuočemah. Ylen veššelä oli meilä Muaslenča!

Teksti: Maikki Spitsina, Oma Mua 27.4.2022
Foto: Koštamukšešša kirjuttamah šaneluo tuli 19 ihmistä. Heijän luvušša oli kakši lašta. 

Lue nämäkin:

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Suomalainen energiakonserni Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Yli puolet suomalaisista on huolestuneita sähkön ja muiden energiamuotojen hinnannousuista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan tänä vuonna jo noin 470:n...

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Metsähallituksen mukaan metsät kätkevät sisäänsä täysin tuntematonta lajistoa.Metsähallituksen mukaan kärpäslajeja havaittiin Ilomantsista, Lieksasta, Kuhmosta ja Hämeenlinnan Evolta.Lue lisää Yle Uudizet karjalakse: https://yle.fi/uutiset/3-12630239Lisäksi,...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.