Šyyškuun 23. päivänä Petroskoin keškuštašša piettih tunnetun horeograffin ta tanššifolklorin keryäjän Viola Malmin muistotaulun juhlalliset avajaiset.
Muistomerkki on ašetettu Leninin valtakavulla, 25, missä monta vuotta eli Viola Malmi. Muistomerkin luatijina ollah kuvanveštäjät L’udvig David’an ta Aleksandr Kim.
Tilaisuš alko KT:n kulttuuriministerin Aleksei Lesosen tervehyššanoista:
– Viola Malmi anto oman šielun karjalaisien kanšallisen ičetajunnan šäilyttämisellä. Hiän perušti noin kakšikymmentä omatoimista ryhmyä ta šen jälkeh jatko työtä niijen ohjuajien kera. Viola Malmi tunnettih elämäntahtosena ta aktiivisena ihmisenä. Milma ihaššuttau, jotta nykyjäh on äijän Violalla kiitollisie ihmisie. Tätä tilaisutta pietäh heijän pyritykšeštäki. Viola Valentinovnan muisto šäilyy.
Toimenpivon ošallistujat, Viola Malmin šukulaiset, yštävät, työkaverit ta šamanmieliset kerrottih omie muisselmie šuurešta horeograffista.
– Viola on kanšainvälisešti tärkie ihmini. Omašša elämäššä hiän ruato kaiken loppuh šuaten. Esimerkiksi, hiän ajo Karjalan kaikkie šeutuja myöten. Miula Viola Malmi simvolisoi kaunehutta, hienoutta ta vienoutta. Hiän oli pienikokoni, aina hienošti šuoriutunut naini, Taitomusejon johtaja Natalja Vavilova kertou.
Ka Natalja Ivanovna panou merkillä hienon ulkonävön ta vuatijan luonnon vaštakohtua. Hänen mukah, Viola Valentinovna oli tosi tarkka yksityiskohtih:
– Omissa näytelmissä Viola kaunehešti ta ainutluatusešti esitti Kalevala-eepossua. “Kalevalašša” hänen onnistu avata karjalaisen ihmisen šielun ta šyväimen. Violalla työ oli tärkeimpänä asiena.
Natalja Vavilovan mieleštä šuuren neron kuva rupieu antamah intuo vielä monella šukupolvella.
– Viola opašti kaikkie rakaštamah Karjalua, šen tapoja ta perintehie, koroštau Natalja Ivanovna.
Karjalan kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg tuttavuštu Violah ylioppilašvuosina:
– Olen onnellini, jotta piäsin 30. korttierih, kumpasešša eli Violan pereh. Ilman niitä ihmisie elämäni olis ollun toini.
Mihail Gol’denberg pitäy Viola Malmin panošta karjalaiseh kulttuurih iärettömänä, ka häneštä pitäy muistua Helmi Malmieki.
– Helmi Malmi on kanšallisen lavahoreografijan alkuhpanija. Meijän mua šynnytti ainutluatusen ilmijön – muamon ta tyttären.
Viola Malmi pelašti ei ainuoštah folkloritanššija.
– Viola Malmi oli šuurena opaštajana. Hiän ruato äijän ta mielelläh vaikeij en lapšien ta teini-ikäsien kera. Heilä oli proplemoja ta rippuvaisukšie, a Viola pelašti heitä. Heilä hiän oli kuin muamo ta liäkäri. Viola veti heitä mukana tanššiloih, matkoih, tuttavuššutti eri ihmisih. Ka kyšymyš ei ole tietyšti tanššiloista, kyšymyš on kohtalošta, koroštau Mihail Gol’denberg.
Teksti tai foto: Irina Zaitseva, Oma Mua 30.9.2020
