Artikkelit

Mundärven Pagast

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 29.3.2023
Asiasanat: Munjärvi

Täl kerdua lähtemmö Mundärveh, libo tarkembah sanojen, Mundärven Pagastale. Tämä on endine kirikönkylä, voulostin hallindokeskus. Nygöi Mundärves on tyyni sygyzyl da talvel. Monien toizien karjalazien kylien jyttyöh aigoinah suuri kylä, kus kiehui elos, vähin-vähäzin muutui duaččukyläkse. Enimih kodiloih rahvas tullah vai kezäkse, aniharvat eletäh tiä ymbäri vuvven. Mundärvi on vahnimii lyydiläzii kylii. Enzi kerdua sidä mainittih Oniegujärven viijendeksen vuvven 1563 verokirjois. Vuvven 1582/83 verokirjoin mugah kyläs oli Pyhän Il’l’an kirikkö. Vuodessah 1876 tiä oli Spuasanpreobraženskoin voulostin hallindokeskus. Kylän nimie on sellittiä ylen jygei. Voibi varmah sanuo, se sai oman nimen järven mugah, kudaman rannale on sijoitunnuh.

Ennevahnallizis aijois jiännyh nimi

– Myö olemmo tämän kylän historiellizes keskustas. Tämä on moine kohtu, kus pitky, suuri Mundärvi jagavuu kahtekse. Täs on moine kaidahko kohtu, kaidu salmi, kudamas piäliči on azuttu sillat. Voibi olla, ku juuri täs kohtas da täs ymbäristön ominažuos tämä järvigi on suannuh oman nimen vie saamelazeh aigah, sildy gu saamen kieles on moine sana kui man libo mon, kudai ei ole ihan mun. Ga juuri tämä sana merkiččöy mostu salmie, kaidua kohtua. Ku ruvennemmo ajattelemah tädä nimie, ga topogruafii ylen hyvin vastuau nimie Mundärvi. Ližäkse Karjalas on olemas muudugi Munjärvie, niilöin muodo on samanmoine. Net ei olla pyöryžät Munajärvet, kui toiči rahvas sellitetäh. Tämä nimi on jiännyh meile muinazis aijois, sanelou paikannimistön tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen, kudamanke seizommo ihan kylän allus sillal salmes poikki, kaijahkol muapalazel vien keskel.

Nimi Mundärvi on jiännyh niis aijois, konzu nämmä muat eloitettih saamelazet, tämän čupun enzimäzet eläjät. Mundärvi on aiga pitky da kaidu. Se mustoittau suurdu jogie. Piduhuttu sit on vähästy enämbi kolmietostu kilometrii, levevytty vaiku kilometri. Järvi on roinnuhes muansäräityksen jälles da on aiga syvä – 14 metrii, syvimis kohtis 50 metrii syvytty. Vezi on läbinägyjy da puhtas. Vezi lähäl, meččy lähäl – paras kohtu eliä.

– Da iče tämä Munjärven suuri kylä toven on vikse roinnuhes da lähtenyh kazvamah täs paikas. Sildy gu täs, tämän lahten tagan on korgiembi kohtu, Irma Mullonen ozuttau korgiembua vasturandua da jatkau. – Täs seizoi vahnu Munjärven kirikkö. Da kiriköthäi merkitäh peruspaikan, vahniman, alguperäzembän kylän kohtan.

Kažniemes eli Kaži, uvves kyläs – Bošši, Pesträinkyläs – Pestrik da Treška

Mundärven Pagastah kuului moni kyliä, nygöi lähimäzet ollah Mundärven agjoinnu. Mundärven kylien nimet voijah sanelta äijän endizes elokses, ymbäristös da algueläjis. Alguammo Pagastan nimes. Se kerdou meile juuri sit, ku täs kyläs oli Pyhän Il’l’an kirikkö da hallindokeskus. Midä muudu nimie täs on da kui net vois sellittiä?

– Pagastu oli tiettäväine tärgei nimi, ga sit sen tagan oli Kažniemi. Kudai perustuu ei-ristityn miehen nimeh libo suvun nimeh Kaži. Ku siirdynemmö loitombakse, tulou vastah nimi Suontaga da toine nimi Sillankylä. Net, tiettäväine, liitytäh sih paikkah, kus nämmä kylät ollah, suon tagan da sillan tagan. Sit oli hyvä kylä, kudaman nimi on ven’akse Novos’olovskaja, Uuzi kylä. Tämä kylä tovengi on uuzi, uvvembi toizii, sildy gu on perustettu 1700-vuozil, a toizet kylät mainitah jo 1500-vuozil. Tämän kylän karjalaine nimi on Bošši da se on roinnuhes kylän eläjän nimes, Bošši-suvun nimes. Ristikanzan nimet puaksuh ollah tämängi čupun kylien nimen pohjannu. Ku siirdynemmö vie loitombakse, sie on Tervoinkylä. Segi on roinnuhes miehen nimes Tervoi. Nimi on roinnuhes tervusanas. Moizii nimii libo liigunimii, riäzittelendynimii annettih tavallizesti mustusilmäzile, mustupiämiehile, kerdou Irma Mullonen.

Mundärven Pagastah kuuluttih vie Ul’koine da Pesträinkylä libo Treška. Net suadih omat nimet algueläjän mugah. Ul’koine on roinnuhes Ul’koi – miehen nimes. Pesträinkylän, libo Treškankylän nimeh, mollembah on jiädy ristikanzoin liigunimi da nimi. Pesträk libo Pestrik oli viizas, ruvenjällekäs libo čändžiškö mies. Treška on ven’an kieles otettu nimi Trofim. Aigoinah Mundärveh kuulunuon Puikniemen libo ven’akse Puiguban kylän nimi voibi sellittiä kahteh luaduh. Jatkau Irma Mullonen:

– Ku kaččonemmo tämän kylän vahnua fotokuvua, ga näimmö, ku se kylä on niemel da se niemi on ylen pitky da kaidu. Ga se kaidu n’okku menöy loitokse sinne vedeh. Se on buitegu hoikku puikko. Voibi olla, ku nimes ongi tämä ajatus. Toizielpäi, tämä nimi voibi sellittiä sih samazeh luaduh, kui toizet Munjärven niemil da lahtiloil olijoin kylien nimet. Puikniemi oli voinnuh roita miehen liigunimes Puikko. Suomes tietäh Puikkonen-sugunimi. Se on roinnuhes liigunimes. Meil, rajan lähäl Sordavalan čupul on kylä nimel Puikkola.

Kunne piäzet rauduveriän kauti

Vahnua karjalastu kodii Mundärveh on jiännyh ylen vähä

Mundärven ymbäristös löydyy muudugi karjalastu kohtiennimie. Net ei piästy virrallizeh käyttöh, ga vie eletäh rahvahan keskes da tiedomiehet on pandu net taldeh. Yksi niis on mečäs Mundärven tagan – Raudveräi.

– Nengozii Rauduveräi-nimilöi on ylen äijy pitkin Karjalua kui ven’ankielizel, mugai karjalankielizel alovehel. Da tavallizesti net liitytäh moizih kaidoih kohtih, ezimerkikse, joves, kus on aiga ravei virdu, sen periä ku se on kaidu da sit on kallivorannat da se on buitegu veräi, kudaman kauti tämä vezi matkuau. Ga sit on toine mahdolližus da se liittyy juuri täh Munjärven čuppuh. Tägäläine Raudveräi on moine paikku, kus meččytie matkuau kallivoloin keskes da moizet kallivoseinämät ollah tämän meččytien čuras-toizes, sanou Irma Mullonen.

Konzubo lyydiläzet tuldih Munjärven rannoile?

Raudveräi da äijät toizet paikannimet tovestetah, ku tämän rannan kandueläjii saamelazien jälles oldih rahvas, ket paistih baltiekkumerensuomelastu kieldy. Tiijämmö, ku nygözes Kondupohjan piiris matkai lyydiläzien pohjaine raja, ku lyydiläzet roittih vepsäläzien da karjalazien vastavuttuu. Konzubo lyydiläzet eloitettih tämän rannan? Paikannimistön tutkii Irma Mullonen vastuau:

– Tämä on ylen vaigei kyzymys. Suvi-Karjalan muatalovusrahvas rubei kehittymäh 1200- da 1300-vuozien vaihtujes. Da nämmä enzimäzet muanruadajat rahvas oldih vikse vepsäläzet. Vähitellen jällespäi tapahtui nämmien vepsäläzien karjalaistumine sen mugah, kui karjalazet siirryttih päivänlaskupuolespäi tänne päivännouzupuoleh. Tämä on vikse olluh aiga pitky siirdymine. Karjalazien muuttoalduo oli moni. Voibi olla, se muutandu tänne algavui jo silloi, 1500-vuozil libo aijombahgi, konzu jiävitihes enzimäzet verokirjat. Munjärvihäi mainitah jo enzimäzis verokirjois. Jällespäi 1600-vuozil on tulluh uuttu rahvastu, tiettäväine. Sen tiijämmö kai dokumentois, kudamih tämä siirdo on jättänyh jälgie. Voibi ajatella, ku nämis paikallizis karjalazis voibi olla saamelastugi verdy. Niilöin miehien verdy, ket elettih tiä enne vepsäläzii muanruadajii.

Tiettäväine, täsgi kirjutukses emmo voinnuh sanelta kaikis Mundärven agjan kylien nimis. Ennevahnashäi niidy oli enämbi puoldusadua, se nygöi eläviä kyliä on vai tostukymmendy. Ližiä tieduo nenis da toizis lyydiläzis kohtiennimilöis voibi suaha Jekaterina Zaharovan da Irma Mullozen “Lyydiläzien eländykohtien nimilöin sanakniigas”, kudamah on kerätty kaikkien lyydiläzien kylien nimet. Joga nimen tagan ollah meijän juuret, meijän kodirannan rahvas da mennyt aigu. Ken ollah juuret, se lujah pyzyy jalloilleh.

Teksti ta kuvat: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 15.3.2023

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Tämä viesti on jälkipolvilla

Tämä viesti on jälkipolvilla

Piäkuva: Santra Remšujeva jätti meilä omie muisselmie. Kuva: Raisa Remšujevan pereharhiiva Muamoni, tunnettu starinankertoja Santra Remšujeva tämän vuuvven 6. oraškuuta ois täyttän 110 vuotta. Keräyšmatkojen aikana kirjutin häneltä starinoja ta lauluja šekä monie...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.