Artikkelit

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 19.2.2024

Piäkuva: Näyttelyn kurattorina on Jekaterina Logvinenko. Kuva: Uljana Tikkanen

Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša on avattu Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttely.

Karjalan tašavallan kanšallini musejo valmisti Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttelyn yheššä Puanajärven kanšallispuisson kera. Näyttelyn huomijon pistehenä on nykyaikasen Puanajärven puisson alovehella muinoin šijottunuijen karjalaisien Vartiolammin ta Oulankan kylien istorija.

– Oulanka šiirrettih ta hukutettih Kuman vesivoimalan rakentamisen aikana vuotena 1962. Vartiolampi hävitettih Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina. Yhen versijon mukah kylä poltettih šakšalaiset. Toisen versijon mukah, šakšalaiset tultih Oulankah, a šiinä elänyöt vanhauškoset jouvuttih jättämäh kylä. Šen jälkeh kun neuvoštoliittolaiset šotilahat karkotettih šakšalaisie, starovierat myöššyttih kyläh ta poltettih še, šentäh kun hyö piettih šitä pakanoitettuna paikkana, kerto Karjalan kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg.

Nykyjäh Puanajärven kanšallispuisson vierahilla näytetäh entistä Vartiolammin kylyä ta tietä, kumpani yhisti kakši kylyä šekä kerrotah niijen maijen eläjistä ta istorijašta.

– Louhen piirissä hävinnyitä kylie oli äijän. Aikoinah ne elettih, piettih yhteyttä, niijen välissä oli talouvellisie šuhtehie. Raja-alovehien ta ihmisien kohtalojen tragisuš on šiinä, jotta konša vuotena 1922 ašetettih raja, perehet erottauvuttih. Yhet jäšenet oltih Šuomešša, toiset oltih Venäjällä. Heilä ilmešty uušie perehie, ka hyö šäilytettih muisselmie entiseštä elämäšta, mi on tosi vaivaloista. Nyt Oulankan ta Vartiolammin entiset eläjät ruvetah vaštuamah ta kertomah niistä ajoista, šano Puanajärven kanšallispuisson tieto-ošaššon johtaja Anastasija Protasova.

Näyttelyn pohjana on Puanajärven kanšallispuisson materialit ta musejon oma ainehisto. Karjalan kanšallini musejo enši kertua esitti julkaisomattomie harvinaisie valokuvie, kumpasie laitoš šai vuotena 1928 Neuvoštoliiton tietoakatemijan väješšön heimojoukkuo tutkijan komiisin Venäläis-šuomelaisen sektijon järještämän Vienan Karjalan tutkimušmatan jälkeh. Šilloin musejoh tuli 70 esinehtä ta 160
valokuvua. Vain nellä valokuvua on šäilytty nykypäiväh šuaten. Šamoin erähie valokuvie šiitä tutkimušmatašta anto Venäjän etnografini musejo.

Näyttely kertou Piäjärven lähellä olijien alovehien elottamisen istorijašta, kylien henkiseštä ta talouvellisešta elämäštä, šuomelaisien tutkijien matoista 1800–1900-luvulla, Kanšalaisšovan ta Šuuren Isänmuallisen šovan vuosista, Oulankašša šyntynyistä kuulusista ihmisistä – runonlaulajašta Marina Takalošta ta taiteilijašta Osmo Borodkinista. Näyttely kiinnoššuttau istorikkoja, kotišeutututkijie, etnografija ta kaikkie, ket halutah šuaha tietyä Karjalan istorijašta.

Petroskoissa näyttely rupieu toimimah šulakuun 21. päiväh šuaten, min jälkeh šitä esitetäh Karjalan toisissa musejoissa.

Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua 14.2.2024

Lue nämäkin:

Šanašuari: Kesryäjä

Šanašuari: Kesryäjä

Piäkuva: Tyttö opaštuu kesryämäh. Kuva: Uljana Tikkanen Tuaš muisselmissa mie myöššyn kyläh, Dus’a-ämmön mukavah taloh. Mie muissan hänen ruatajie käsie, lämmintä ta leikkimielistä kačahušta ta niin šielulla omua pakinantapua. – Dus’a-ämmö, opašša milma kesryämäh. –...

Šuomelais-ugrilaini koulu täytti 30 vuotta

Šuomelais-ugrilaini koulu täytti 30 vuotta

Piäkuva: Koko juhlanetäli koululaiset otettih ošua mukavih tilailukših. Kuva: Šuomelais-ugrilaisen koulun VK-šivu Petroskoin šuomelais-ugrilaini koulu on etumaini opaššušlaitoš, missä lapšet opaššutah karjalua, šuomie ta vepšyä. Šajekuun 25. päivänä koulu piti oman...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.