Šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajat nenetsistä alkuan karjalaisih šuaten esitettih omua perintehellistä folklorie, musiikkie, käsitöitä ta kanšallispukuja Petroskoissa.
Šajekuun 21.–24. päivinä Karjalašša piettih kulttuuriopaššušforumi “Pieni kotimua – ihmishenken hete”. Forumih tuli tutkijie, etnografija, käsityömuasterija, Käsityötalojen johtajie, solistija ta taitoryhmie Venäjän erilaisista šuomelais-ugrilaisista tašavalloista. Tapahtuman järještäjien tarkotukšena oli näyttyä šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin rikkahutta.
– Myö kaikin olemma šuomelais-ugrilaisie ta myö voimma löytyä yhtehisie piirtehie pukuloissa, musiikissa, käsitöissä. Forumin tapahtumilla halusima koroštua, jotta kulttuurie ei pie tutkie, šiinä pitäy elyä, šano Pieni kotimua – ihmishenken hete-forumin järještäjä Inga Gajevskaja.
Forumin aikana oli järješšetty luova vaštautumini Kantele-talošša, missä näytettih yhtyvehen kokoelman pukuja ta esitettih Karjalan vanhan perintehellisen šoittimen klassista šointuo.
Toisena päivänä oli pietty konferenšši, kumpasešša šai kuunnella šuomelais-ugrilaisien kulttuurien etuštajien esittelyjä. Jokahisen himotti näyttyä, kuin kallista on kanšallini kulttuuri heilä.
– Omašša esitykšeššä myö halusima koroštua, jotta meijän kulttuuri on elävä. Kaččomatta šiih, jotta še on ylen vanha, še šäilytti omie piirtehie: kieltä, musiikkie, folklorie, mitäh šuaten šiirtyy šukupolvešta toiseh, kerto Jamalo-Nenetskii piirin Käsityötalon näyttelyruavon spesialisti Irina Okotetto.
Jevgenii Hudi esitti nenetsien kanšallista kulttuurie. Kanša on šäilyttän perintehellisen elämäntavan pohjoistunturissa.
Še, mistä oli pakinoja konferenššissa käytännöllisešti šai nähä konsertissa. Karjalan kaččojilla oli esitetty jo tuttuja karjalaisien folkryhmien esitykšie šekä ni aivan uušie. Esimerkiksi, kirkkahan komi-laulajan Vladimir Troševin esityš, kumpasen kera laulo koko šali. Tahi Jevgenii Hudin šoittama musiikki ta hänen kanšallini puku. Šamoin artistat kerrottih miellyttävie tietoja omašta kulttuurista, esimerkiksi, jotta udmurttiloilla oli erikoisie isäntien lauluja vierahilla, kumpasilla jo vihjattih kotihmänöštä.
Konsertissa kaččojien huomijuo kiinitettih kaikkeh, mi koškou kulttuurie: musiikkih, kieleh, tanššiloih ta pukuloih. Artistat šoitettih perintehellisillä šoittimilla, laulettih omalla kielellä, esiinnyttih kanšallisissa pukuloissa ta šamoin oli ni kertomukšie puvun erikoisukšista.
– Musiikki on kanšan šielu, a puku on šen peili. Še voit näyttyä kanšan tapoja, uškomukšie. Nytki on olomašša ajankohtasie pukuperintehie. Eri kanšojen etuštajat tykätäh käyttyä jokapäiväsissä vuatteissa kanšallisie piirtehie, kerto Kanšan käsitöijen keškukšen johtaja Jekaterina Peršina.
– Tämän konsertin musiikkijohtajana ollešša miun himotti, jotta kuuluis juuri elävyä musiikkie, eikä tallennukšie. Jo olen šuanun enšimmäisie mielipitehie konsertista ta voin šanuo, jotta še onnistu, lisäsi Šuldir- ta Toive -folkloriryhmien johtaja Alevtina Voitovič.
Forumi loppu Priäžäššä ta Aunukšešša pietyillä konserttiloilla ta muasteri-oppiloilla. Jokahisen kulttuurin etuštaja forumin aikana šai nähä mitänih uutta ta miellyttävyä ičellä. Kokemukšen ta ajatukšien vaihto näytti, jotta joka ošallištujan kanšankulttuuri šäilyy. puvun erikoisukšista.
Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, 3.11.2021
