Yhteiskunnallisen diplomatijan kehitykšen fondi toteuttau tänä vuotena yheššä Karjalan piirien hallintojen ta kanšalaisjärještöjen kera Karjala: vetämispistehet -projektie. Šen šuurin oša on jo valmis, jäi vain lopputilaisuon pitämini, missä paissah projektin tulokšista.
Kanšalaisjärještöjen kehitykšeštä, omien paikkojen kunnoštamisešta ta paikallisen istorijan tutkimisešta vaštuajan toiminnan johtajana on toteuttajafondin piälikkö Natalja Lavrušina. Hiän korošti, jotta projektin aikana ratkaistih kolme tašavallalla nykytärkietä tehtävyä.
– Paikallisien eläjien kera myö valmistima elinpaikkojen istorijan tutkimisen projektija ta toteuttima niitä, pitimä ruatuo kylien kunnoštamisekši ta järještimä eri piirien eläjien vaštautumisie, jotta hyö voitais kertuo toini toisella omašta kokemukšešta, šano Natalja Lavrušina.
Paikalliset eläjät oli kučuttu tutkimukšeh
Projekti toteutettih viiješšä piirissä: Aunukšen piirissä (Koveran ta Vitelen kyläkunnat), Koštamukšen kaupunkipiirissä (Vuokkiniemi), Pitkärannan piirissä (Läskelä), Karhumäjen piirissä (Šuuri Lahti) ta Louhen piirissä (Čuuppa). Näijen kylien ta pos’olkojen aktiivisie eläjie kučuttih valmistamah projektija, kumpasissa käsiteltäis XX vuosišuan toisen puolen elinpaikkojen istorijua.
– Monešša paikašša jo oli kerätty tietoja näistä ajoista. Piti valita teemoja ta panna tiijot järješšykšeh. Myö tahtoma näyttyä, kuin tärkie on alkua kerätä tämän ajan istorijatietoja nyt, konša ihmiset on vielä elošša ta voijah kertuo omašta elämäštä, mimmoni še oli šilloin? Miun mieleštä šitä aikua vähän tutkitah, ka tutkimušmahollisukšie on äijän: on olomašša arhiivoja, niijen luvušša pereharhiivoja, muisselmie, kertomukšie. Še pitäy šäilyttyä, šelitti miun pakinakaveri.
Tutkimušruavon kurattoriloina oltih istorikot. Niin, Svetlana Jalovitsina ruato pohjoispiirien istorijatietojen kera ta Anna Vasiljeva – šuvipiirien istorijan kera. Piirilöissä oli valmissettu eri teemojen tietotauluja.
– Oli mukava, jotta Vuokkiniemen eläjät ehotettih kiäntyä tietoja karjalakši ta valmissettih kiännökšet omin voimin. Čärkällä ašetetut tiijotuštaulut kerrotah Vuokkiniemen laitokšista käyttyän valokuvie ta paikallisien eläjien kertomukšie. Kaikki tietotaulut kyläššä ollah kahella kielellä, šentäh nämäki ollah. Čuupašša on mukavie tietotauluja. Ne kerrotah vanhašta laiturista, kumpasella on šata vuotta ta kummaista vielä käytetäh. Läskelän ta Nurmoilan tiijotuštaulut kerrotah ihmisistä ta heijän kohtaloista. Šuurešša Lahešša näyttely kertou valitun ajan eri puolista. Kaikkien stendien maketit projektin lopušša julkaissah internetissä, jotta kaikki halukkahat voitais lukie niitä, lisäsi Natalja Lavrušina.
Paikkojen kehitykšen mahollisukšie
Projektin rajoissa joka piirissä pietäh kunnoštamisruatoja: tiijotuštauluja varoin valittuja paikkoja kunnoššetah, luajitah puhtahammiksi ta kaunehemmiksi. Niissä kylissä, missä tauluja ei ašetettu piettih metodista ruatuo paikallisien kera, kumpasen tulokšena on disainerien valmistama paikan kunnoštamisen projekti.
– Šimanniemen kyläššä emmä ruatan istorijallisen muisson kera, ka paikallisien eläjien kera kekšimä, kuin voipi järještyä kylän alkuo ta mimmoni merkki mukavašti kertois kyläštä ta šen tunnetušta starinojen kertojašta Jekaterina Gavrilovašta. Disainerit valmissettih maketti, kylän eläjillä oli kerrottu, mistä šuaha kannatušta merkin valmistamiseh ta ašettamiseh. Nurmoilašša keškuštelima paikallisien kera vesihettien lähipaikan kunnoštamisešta, jotta ihmisillä ois mukavampi ottua vettä, šano projektin johtaja.
Karjalan piirien eläjät äijyä rikenempäh ajellah Petroskoih ta vain erähät toičči tykätäh matkuštua toisien piirien kaupunkiloih ta kylih. Šiih ei ole aikua tahi mahollisukšie. Tämä projekti anto šemmosen mahollisuon šen aktiivisilla ošallistujilla. Ošallistujapiirien eläjät käytih tutuštumismatoilla toisih piirilöih, missä oli järješšetty tapuamisie ta pakinoja eri kylien elämän parentamisešta. Pakinoissa šynty uušie yhteykšie ta kehityšidejoja.
– Šemmoset tapuamiset autettih toteuttua ajatušta Nuapurien päivän viettämiseštä Nurmoilašša. Pruasniekka yhisti eri piirien eläjie ta oli šuurena ilona paikallisilla eläjillä, kaikin voitih ruatua šitä, mitä hyö tykätäh, lisäsi Natalja Lavrušina.
Projektin rajoissa šuunnitellah pityä lopullini vaštautumini ošallistujien kera eri paikoista online-muuvvošša. Projekti jo täkši päiväkši näytti, jotta še on mukava ihmisillä ta fondin ruatajat šuunnitellah jatkua alettuo toimintua enši vuosina Karjalan toisissaki piirilöissä. Projekti toteutetah Karjalan piämiehen šiätijön grantilla vuotena 2023.
Teksti: Uljana Tikkanen, Oma Mua 4.10.2023
Piäkuva: Karjala: vetämispistehet -projektin ošallistujien vaštautumini Šimanniemikyläššä.
Kuva: Vera Meško
