“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä. Viena-šeuran luokše tuli lapšie Mujejärveštä.
Muisti vanhašta pruasniekašta on šäilyn
Yheššä Viena-šeuran jäšenien kera Vuokkiniemeššä tai lähikylissä voipi tutuštuo karjalaiseh kulttuurih šekä ošallistuo perintehellisih pruasniekkoih.
Šyyškuun 12. päivänä Vuokkiniemeššä piettih Kuokan kolkkajaiset -pruasniekka, min aikana muissuteltih potakan kuokinnan tapoja.
Šyyškuun alku on aika korjata šatuo: monilla pellot ollah jo tyhjät, kašvikset on lajiteltu ta korjattu šäilöh talvekši, a eryähät kuokitah viimesie potakkoja muašta tahi kuivatah niitä. Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenillä kaikki potakat on jo kuokittu muašta ta nyt tuli aika juhlimah tätä tapahtumua. Šeuralaiset kučuttih pruasniekkah kyläläisie ta vierahie nuapuripiirilöistä.
Viena-šeuran jäšenet löyvettih mainintoja Kuokan kolkkajaiset -pruasniekašta ta piätettih elvyttyä vanhua perinnehtä.
– Konša alkoma tutkie meijän alovehen ta Vuokkiniemen istorijua, ni šaima tietyä, jotta Vuokkiniemeššä juhlittih Kuokan kolkkajaiset -pruasniekkua. Myö löysimä Arhippa Perttusen šiätijön julkaisomašta Priusan kolkkajaiset kirjašta Lempi Lyytisen lyhyön kuvitukšen täštä pruasniekašta, kerto Vuokkiniemen kylätalon ruavon kurattori Julija Filippova.
Pruasniekan alušša Julija Filippova ta L’udmila Tihonova näytettih potakkapellolla, mitä pitäy ruatua, jotta Jumala antais äijän potakkua enši vuotena.
– Enšin pitäy kolahtua kuokkie, panna ne ristih ta šiitä heittyä ne šelän tuakše pellolla, šemmoni perinneh oli ennein, kerrottih naiset.
Perintehellisešti pruasniekkana vain šyötih potakkašyömisie kyläläisien ta nuapurien joukošša, eikä tanššittu ta laulettu. Nyt ilman konserttiohjelmua pruasniekkua ei pietty. Kylätalošša esiinnyttih Viena-šeura ta Anna Korsakovan johtama lapšien ryhmä “Pohjolan lapšet” Mujejärveštä. Hyö kučuttih piirileikkih kaikkie vierahie ta iče näytettih mimmosie tanššija šuatetah tanššie. Vuokkiniemiläiset luvattih kuččuo Pohjolan lapšet -ryhmyä vielä kerran.
Lapšet Mujejärveštä kučuttih piirileikkih kaikkie pruasniekan ošanottajie.
Mitein šäilyttyä potakat
Viena-šeuran vanhemmat jäšenet kerrottih nuoremmilla, kumpasista monet nykyjäh ei kašvateta potakkua, ka oššetah šitä kaupašša, juurikašvin šäilymisen šiännöistä: mitein valmistua kuoppua ta potakkua pitäkši talvišäilökši.
– Kuoppa oli talon pihašša. Enšin še kuivatettih, poltettih šielä katajua, jotta paha haju mänis poikeš ta kuoltais kaikki bakterit šekä jotta kuopašša luajitut puuaitaukšet ei lahjottais. Havuo pantih mualla, jotta hiiret ei tultais. Hiiret vet varatah havuo. Šen jälkeh šai laškie potakat kuoppah ta panna ovi kiini, a oven piällä vielä pantih heinyä. Vielä potakkua pantih karšinah ta Uuteh vuoteh šuaten šitä otettih šieltä. Vašta Uuvven vuuvven jälkeh avattih kuoppa ta vielä piti, jotta šilloin ei olis kovua pakkaista, kerto Nina Gerasimova.
– Konša potakat kuokittih, ne piti lajitella. Oli kolme vakkua: enšimmäiseh pantih parahat potakat, toiseh – šiemenet ta kolmanteh – pahemmat, kotielukkoja varoin. Šiitä potakat kuivattih. Potakašta muamo luati meilä maitopotakkakeittuo, potakkarieškoja, keitti potakkua kuorissa. A myö, lapšet, oikein tykkäsimä, konša tuatto šytytti ropivon ta myö šaima šiinä paistua potakkua. Toisena tärkienä juurikašvina oli nakris. Šitä paissettih kiukuašša ta še oli niin makie! Myöhemmin mie tiij uššin salatin reseptin, mih pitäy panna puolua ta nakrista – še on oikein hyvä tervehyöllä, muisteli L’udmila Tihonova.
Muašta voipi kuokkie šuurie ta kaunehie potakkoja, a toičči
šattuu ni šemmosie erimuotosie kašviksie.
Eryähie näistä šyömisistä šai maissella Kuokan kolkkajaiset -pruasniekašša.
Šamoin pruasniekakši oli valmissettu lapšien piiruššukšien ta käsitöijen näyttely. Lapšet käytettih käsitöissä kašviksie tahi piiruššettih niitä. Piiruššukšien kilpailušša voitti Taisija Krasikova ta käsitöijen kilpailušša – Mark Remšu. Epätavallisen luajokšen luati L’udmila Jablonskaja, hiän šai lahjan erikoisnominatij ošša. L’udmila Aleksejevna kekši kuvitukšie joka epätavallisella potakalla.
Näin vietettih netälin loppuo Vuokkiniemeššä. Viena-šeuran jäšenet ollah hyvällä mielellä, kun vanhoja perintehie muissetah ta šäilytetäh.
Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, Oma Mua 15.9.2021
