Artikkelit

Ryhmä ihmisiä istuu penkillä, kun nainen puhuu heidän edessään.

Nimenannandu karjalazeh tabah

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 9.11.2022
Asiasanat: nimet

Priäžän etnokul’tuurukeskukses 22. ligakuudu piettih karjalastu nimenannandutabua, kudamah yhtyi priäžäläine Kapšinoin pereh


Vie vuvvennu 2017 Priäžän etnokul’tuurukeskuksen da Priäžän piirin rahvahan kirjoihpanenduozaston ruadajat ruvettih pidämäh nimenannandutabua karjalazien perindölöin mugah. Priäžäläine Kapšinoin pereh oli enzimäzenny, ken yhtyi täh tabah. Silloi Nadežda da Konstantin Kapšinoil rodih toine lapsi – Roma-poigaine. Tänä kezän pereheh syndyi Kira-tytär, kudamale vahnembat sežo suostuttih andamah nimie karjalazien perindölöin mugah. Suovattan, 22. ligakuudu, Priäžän etnokul’tuurukeskukseh nimenannandutabah kerävyi kogonaine joukko lapsukkazen omua: tuatto da muamo lapsienke, buabat da died’oi, pruavobuaboi, tädi da diädö, sevoittaren tytär lapsienke.

Konzu lapsi syndyy, sit i nimi syndyy

Nimenannandutavan allus Priäžän etnokul’tuurukeskukseh kerävynnyöt suadih kuulta karjalazis lapsensuandutavois. Keskuksen johtai Tatjana Seppänen mainičči, mittuine tärgei aigu se oli lapsensuajah niškoi. Häi saneli, ku lastu mendih suamah kylyh libo liäväh, abuh tuli n’ababuabo libo muatušku, konzu n’ababuabo ei kerrinnyh tulemah synnytyksel. Naizele suamah mennes kädeh annettih mitah terävy raudaine vehkeh: šiižmu libo mitah toine. Se oli varannu. Naistu kaikelleh avutettih, ku häi teriämbäh da kebjiembäh suas lapsen. Sih niškoi oldih omat tietyt tevot. Vastesuadu lapsi pezetettih da sit kabaloittih: poigu – tuatan paidah, tytär – muaman emustah.

Nimenannandutaba Priäžän etnokul’tuurukeskukses algavui muaman da lapsen pertih tulendas. Muamal lapsenke pidi harpata kynnykses piäliči, kudamale oli levitetty kondien turki, sen yksi agju pidi olla pihal, toine – pertih päi. Puaksuh enne kynnykses piäliči harpuandua muamo lapsenke yskäs vie kolme kerdua kumardihes turkin ies. Pertih tulduu lapsensuannuh naine enzimäi kiändyi muatuškan puoleh da pyrritti händy lapsen kaččojakse da kazvattajakse. Sit vunukanke tuttavui toine buabo da kai nimenannandutabah kerdynyöt omat, kudamat tuodih vastesuavule lahjoi da toivoitettih: ”Elä pitkiä igiä, igiä ildassah, tervehytty kuolendassah, suurus suuh, mieli piäh”.

Enne karjalazet pandih lapsele nimi sv’atsoin mugah. Kapšinoin Kira-tytär on roinnuhes Spuasanpäivänny – 19. elokuudu.

– Olen lugenuh da tiijustannuh, ku sinäpiän tyttözile nimie ei annettu, annettih vai rodivunnuzile brihaččuloile. Tyttözile nimi sit vallittih sv’atsoin mugah elokuun 22. päiväs 31. päivässäh elokuudu, sellitti Priäžän etnokul’tuurukeskuksen ruadai Ol’ga Zaharova.

Hyvittelemäh lapsukkastu tuldih Priäžän piirin rahvahan kirjoihpanenduozaston ruadajatgi. Hyö sellitettih Kira-nimen alguperän da tämän nimen suannuon ristikanzan tavat. Mainittihgi sen, ku oman enzimäzen dokumentan – roindutovestuksen Kira on suannuh tänävuon 24. elokuudu.

Nuori nainen pitelee vauvaa sylissään, kun vanhempi nainen seisoo vieressä

Priäžän etnokul’tuurukeskuksen ruadai Tatjana Seppänen nevvoi Nadežda Kapšinale, kui pidäy harpata “pertin kynnykses piäliči”.

Perehen kattil sagiembah kiehuu

Nadežda da Konstantin Kapšinoil on kolme lastu. Enzimäine Diana-tytär on roinnuhes vuvvennu 2015, kahten vuvven peräs pereheh rodih Roma-poigaine da tänävuon syndyi Kira. Kapšinoil ollah karjalazet juuret. Nadeždan da Konstantinan muamat Nina Sergejeva da Al’ona Rilko ollah karjalazet.– Minun muamo enne pagizi oman muamanke – minun buabanke karjalakse, ga konzu buabua ei roinnuh, muamal ei roinnuhgi kenenke paista omal kielel. Ukon puoles karjalakse pagizi pruavobuabo, rubieu sellittämäh omii juurii Nadežda Kapšina. – Konzu meile kehoitettih yhtyö karjalazeh nimenannandutabah, kerras kiinnostuimmo sih. Se on mielenkiinittäi, ylen äijäl miellyimmö sih da täl kerdua tiijustimmo äijän uuttu sit, hos olemmogi jo tostu kerdua täh nimenannandutabah tulluh. Oza ku leppinöy, ga rakkahal vie kerran yhtyzimmö sih.

Kolmen lapsen muamal da tuatal ruaduo täydyy. Joudoaijal suvaijah lapsienke kävellä pihal, yhtes kačotah piirdofilmoi, kižatah stolakižoih da kerätäh palakuvii.

Karjalaine nimenannandutaba, kudamah yhtyttih Kapšinat täl kerdua, oli pietty Priäžän kylän 440-vuozipäivän hantuzis. Pruazniekkupivot on jo algavuttu kyläs da jatkutah iellehgi.

Teksti ta foto: Jelena Ruppijeva, Oma Mua 3.11.2022

Lue nämäkin:

Hänen kotišeutu

Hänen kotišeutu

Piäkuva: Paavo Lesonen kirjuttau runoja karjalan kielellä. Niissä tuntuu miehen rakkahuš omah šeutuh, šekä toivo šen tulovaisuoh. Kuva: Paavo Lesosen kuva-arhiiva Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän....

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Piäkuva: Näyttelyn kurattorina on Jekaterina Logvinenko. Kuva: Uljana Tikkanen Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša on avattu Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttely. Karjalan tašavallan kanšallini musejo valmisti Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttelyn yheššä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.