Artikkelit

Varttunut hoikka tummahiuksinen nainen tummissa laseissa, tummassa takissa pitelee silmälaseja.

Nina Mamontova pani alguh paikanimilöin tutkimuksen Karjalas

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 2.8.2021
Asiasanat: tutkimus

Enzimäine Karjalan paikannimistön tutkii Nina Mamontova täytti 80 vuottu. Kielentutkijan vuozipäiviä vaste “Oma Mua” pagizutti Nina Mamontovan opastujua da kolleegua, nimistöntutkijua, filolougientiijon doktorua Irma Mullostu.

– Kielentutkii Nina Mamontova täytti 80 vuottu. Tunnemmo händy enne kaikkie Karjalan paikannimistön keriäjänny da tutkijannu. Oletto ruadanuh yhtes kieli-instituutas. Toinah häi oli sanonuh, mindäh rubei tutkimah juuri paikannimilöi?

– Nina tuli instituuttah vuvvennu 1970. Silloi sinne ečittih karjalan libo vepsän kielen tutkij ua, ku minun muamo Marija Mullonen lähti instituutaspäi ruadoh yliopistoh. Nina pyrgivyi tutkijakse da sai tämän ruadopaikan. Allus häi nivouse ei ajatelluh sidä, ku hänes tulou nimistöntutkii eigo häi ylen äijiä tiedänyh nimistöntutkimukses. Ga tämä oli kieliozaston johtajan Georgii Martinovič Kertan ajatus. Silloi nimistöntutkimus oli Karjalas vaste allus, ga tundui, ku paikannimilöi kannattau tutkie, ku täl kielitiijon alal on tulii aigu. Nina hedi mieldyi täh teemah, sendäh gu se on äijiä suurembi, gu kielentutkimus, sit on äijy midä muudu.

– Midä paikannimistyö Nina keräi da tutki?

– Minä vähäzel ihmettelin, mikse teemakse tuli anuksenkarjalaine, livgiläine paikannimistö, ei lyydiläine, Ninahäi on lyydiläine. Ga azii sellityi muga, ku lyydiläzis nimilöis oli jo sih aigah kuda-midä kirjutettu. Oli olemas Viljo Nissilän germuanien kielel kirjutettu tutkimus lyydiläzis kylien nimis. Livgiläzis paikannimilöis ei olluh nimidä. Paiči livgiläzii pienien paikoin nimilöi, mikrotopounimoi, Nina on tutkinuh kylien nimiigi. Hänen parahii tutkimuksii on kirjutus Anuksen čupun kylien nimis. Se on painettu liittehenny Svetlana Kočkurkinan Muinaine Anus -kniigah. Tämän ližäkse olemmo Ninanke luadinuh pikkarazen sanakniigan, kus on karjalastu da vepsälästy muan tiijollistu terminiä, kudamua on paikannimilöis.

– Mi merkičys on Nina Mamontovan nimistöntutkimuksil?

– Enne kaikkie se, gu häi pani alguh kai nämmä tutkimukset. Mennyt vuon, 2020, täydyi 50 vuottu sit, ku nimistöntutkimus algavui Karjalas. Juuri Nina on sen alguhpanii. Häi sellitti piäaziet, kudamat liitytäh nimistön tutkimukseh. Tämä on luja pohju tulieloile tutkimuksile.

– Mi on hänen suurin panos paikannimilöin tutkimukseh? Tarkoitan sidä paikannimistökartotiekkua, kudai on teil instituutas.

– Juuri tämä paikannimistökartotiekku on ylen suuri da tärgei azii, kudaman Nina pani alguh. Sendäh gu ilmai tädä ainehistuo ei sua tutkie paikannimistyö. Ninas lähtijen jo kolmas tutkijoin sugupolvi vuoronmugazis ekspedicielois keriäy tädä nimistyö da tälleh tävvendäy kartotiekkua. Nikus muijal Ven’al, kus tutkitah paikannimistyö, ei ole olemas tämänmostu nimistöarhiivua, meil se on. Se on hyvä pohju tutkimuksele.

– Kuibo jatkuttih Ninan tutkimukset?

– On jatkettu monii teemoi, kudamat Ninan Mamontovan aigua suadih oman allun. Ezimerkikse, mulloi nägi päiväzenvalgien Denis Kuz’minan muantiijollizien terminöin sanakniigu. Sehäi on kazvanuh sit sanakniigas, kudaman myö Ninanke olemmo luadinuh silloi, 1990-vuozil. Meijän sanakniigas oli kaikkiedah 250 terminiä, ga Denisal on puolitostu tuhattu. Sanakniigu suureni. Ga net prinsipat, kudamien pohjal se sanakniigu on azuttu, ollah samat. Jatketah pienien kohtien mikrotopounimoin tutkimustu. Meil, ezimerkikse, on valmistumas dissertatsii Siämärven čupun pienien kohtien nimis, kudai on kirjutettu samoil prinsipoil, kui Ninan tutkimus.

– Nina Mamontova pidi tärgienny paista da kirjuttua tiijos rahvahan ellendettäväl kielel. Hänen da Georgii Martinovič Kertan kirjutettuu kniigastu “Karjalan paikannimistön arbaitukset” on jullattu moneh kerdah, kai jälgivuozin, rahvas ainos sidä ečitäh lugiettavakse. Toinah tämä kniigu tävvendetäh, kohendetah da jullatah vie kerran?

– Tämä on Ninan enzimäine kniigu da händy se miellytti enämbän, migu kai toizet. Sit on sellitetty viizi Karjalan paikannimie, niilöin alguperiä. Täkse päiviä, viij eskymmenes vuvves, myö olemmo astunuh loitos edehpäi da arvannuh monet paikannimistön arbaitukset, kudamii emmo voinnuh arvata allus. Piemmö mieles sidä Ninan ajatustu, ku pidäy kirjuttua kaikilellendettävii kniigoi. Täl taval pidäy andua tieduo rahvahale. Olemmo luadimas suurembua Karjalan paikannimistön sanakniigua. Jo on valmis enzimäine, lyydiläine oza. Jatkammo sidä sanakniigua ielleh.

– Nina Mamontova on opastannuh paikannimistöntutkimus tu Petroskoin valdivonyliopiston suomi-ugrilazen ozaston opastujile. Da on suannuh sinungi mieldymäh paikan nimis töh da tutkimah sidä. Sanelizitgo sit teijän yhtehizes keriän dymatkas Anuksen čupul?

– Nina tovengi oli ihan allus ylen huolestunnuh jatkajis. Tiedoalal ei ainos muga tapahtu, ga Nina toven ajatteli jatkuo. Olin kolmandel vuozikursal, konzu häi tuli meile yliopistoh sanelemah paikannimistös da kuččumah yhtehizeh keriändymatkah. Meidy silloi, allus, oli äijy, ga jäin minä yksi. Net enzimäzet keriändymatkat jiädih ijäkse mustoh, sendäh gu tämä oli minule uuzi elos, uuzi ymbäristö, pienet kaunehet karjalazet kylät, rahvas, kuduat jätettih kai omat ruavot da kunnolleh autettih meidy, musteltih, saneltih paikannimilöi. Toiči oletteli muga, ku hyö tossupiän tuldih meij än peräh lähikyläh, ku egläi paginas ei juohtuttu mieleh mittahto nimet. Juoh tuttih jälles, da sit työttih bunukkoi eččimäh meidy, sanomah niilöi nimilöi. Nämmä enzimäzet matkat äijäh mih opastettih minuu.

– Tunnet Ninua hätken. Mittuine ristikanzu häi on ruavon ulgopuolel?

– Häi on ylen ujo ristikanzu. Segi panou ihmettelemäh. Häihäi on kazvanuh suures perehes, hänel oli nelli vahnembua vellie, häi oli nuorin lapsi perehes da aino tytär. Nina oli toiči ylen ujo. Minun mieles sendäh, ku häi ainos tunzi sen, ku nimistöntutkimukseh ei tävvy tieduo. Se ylen äijäl huolestuttau meidy kaikkii, nimistöntutkijoi. Emmo voi vastata monih kyzymyksih nimilöin alguperäs. Tieduo tovengi ei tävvy. Ližäkse Nina ainos ajatteli sidä, ku ei suannuh baltiekkumerensuomelastu opastustu. Häi loppi ven’an kielen ozaston, sendäh gu konzu häi opastui yliopistos, ei olluh meij än baltiekkumerensuomelastu ozastuo. Ližiän täh vie sengi, gu Ninal on mondu muudu neruo. Häi kirjutti runuo, piirusti hyvin. Yhtehizis tutkimusmatkois jäi mieleh, kui häi illal istui järvirannas da piirusti kaunistu kyläymbäristyö. Myö instituutas painoimmo Ninan 70-vuozipäiväkse pienen kniigazen, kus on hänen runuo da piirustustu.

– Passibo täs paginas da suuret passibot Nina Mamontovale hänen ruadolois da panokses Karjalan nimistöntutkimukseh.

– Passibo teile.

Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 28.7.2021
Foto: Nina Mamontova on roinnuhes 19. heinykuudu 1941 Petroskoih, kunne hänen vahnembat muutettih Viidanan kyläspäi 1930- luvul. Kuva on otettu kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi.

Lue nämäkin:

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Alku Huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla. (Imehnini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla) Akonlakši Karjalaisen perehen elämäštä Karjalan šuuret perehet elettih tavallisešti šovušša....

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.