Aira Sumiloff korostaa, että on tärkeää rohkaistua puhumaan ja käyttämään karjalan kieltä. Kielivirheiden tekemistä ei pidä ujostella. Kieli kuolee, jos ei sitä käytetä. Kuva: Marja Ehrstedt
Aira Sumiloff oli yksi Karjalan Sivistysseuran vuosikokouksessa 2023 ansiomerkin saaneista. Ansiomerkkejä myönnettiin karjalan kielen vaalijana ja edistäjänä ansioituneille henkilöille. Airan karjalan kieli hersyy somessa lähes päivittäin.
Aira kirjoittaa aktiivisesti sosiaalisessa mediassa livvinkarjalaksi, ja hänen kotimurteensa on Salmin murre. Sen hän oppi jo pienenä isovanhemmiltaan, jotka puhuivat aina karjalaa. Aira ymmärtää sujuvasti myös muita karjalan kielen murteita ja pitää eri murteiden kirjoa kielen suurena rikkautena.
Mikä on karjalan kielen asema elämässäsi?
– Karjalan kieli on minule ylen, ylen tärgei! Ainos gu mistahto sočializes meedies aletah sanelemah midägi pahua karjalan kieleh näh, rubien minä terväh puolistamah sežo kieldy da sen käyttäjii. En voi ni ellendiä mintähbo karjalan kielel ei ole samua stuatussua Suomes gu suomen da ruočin kielil, onhäi sidä paistu tiä ainos. Eigo ellendetä, gu oigevus omah kieleh on ristikanzan oigevus? Muamankieli on oza meijän ičentunduo, kenel on oigevus se meil viijä? Minun mieles ei nikel! Avoivoi, nygöi rubein ja pagizemah paafosal.
Milloin olet ensimmäisen kerran kuullut karjalaa omassa arjessasi?
– Minun buabo da died’oi elettih nuaburis da gu hyö tuldih meidy (olen kaksoine) enzimästy kerdua kaččomah, hyö tiettäväine paistih minule karjalakse (ga en musta…), konzu hyö ainos oman perehen ker paistih vai karjalua, olihäi se heijän muamankieli. Sen jälles tiettäväine olen kuulluh karjalua sih sah gu elin vie lapsuskois da buabo da diedo’i elettih. Minun tata ei meijän ker äijiä karjalakse paissuh, gu muamo on ruočči.
Mikä on kotimurteesi?
– Minun murreh on livvin murreh, tarkah voi sanuo livvin murdehen salmin alamurreh, enimmyölleh salmin murrehtu on minun paginkieles. Hyvin ellendän sežo suvikarjalan da vienan murdehii. Suuri rikkahus on, gu armahas karjalan kielesgi on eri murdehii da myö eri murdehil pagizijat kaikin toine tostu ellendämmö.
Miten aloit itse oppia karjalaa?
– Gu buabo da died’oi paistih vaiku karjalakse, minä heijän ker jo pienessyös suate pagisin karjalua. Heijän lähtettyy tuonilmazih, minun rodnat, ket vie karjalua maltettih ei enämbiä karjalua paistu meijän nuorembien ker da minulgi oma kieli meni kunnetahto peittoh, erähii sanoi tiettäväine ainos käytin kois.
Miten opinnot ovat edistyneet myöhemmin?
– Mondu kerdua tahtoin jo opastuo karjalua, sentäh gu en kielioppii nivouse maltanuh, vai vaste sygyszyl 2021, gu karjalan kieldy voi algua opastumah hybridinnu Jovensuun avvonaizes yliopistos, piätin tuliruttoh, gu minägi rubien opastumah omua kieldy järilleh. Se oligi ylen hyvä dielo, nagrattau gu enne kursoi duumaičin gu maltan karjalua, vai terväh ellendin, kuibo vähäizen maltoingi. Minun mieles opastumine meni hyvin gu nygöi jo i gramatiikuagi maltan kuitah. Mondu muudugi karjalankielisty kursua gu livvin murdehen kursat kävyin, ga niilöis paras oli paginkursu.
Sinähän puhut karjalaa todella sujuvasti ja luontevasti – mutta miten helppoa tai vaikeaa siinä oli päästä aikuisella iällä taas alkuun?
– Sehäi on tiettäväine kaikis kielis samua, gu et käytä, tunduu ezmäi, što pagizemizestu ei tule nimidä, gu et musta libo malta sanoi. Vai pidäy vai paista da paista, eigoni pie ni yhty huijustella gu tulou hairehii, kielihäi kuolou, gu et sidä käytä.
Keiden kanssa puhut nykyään karjalaa?
– Opin paista karjalua jogahizen ristikanzan ker, ken sidä ellendäy.
Onko puhujia ympärilläsi niin, että voit jutella luontevissa arkitilanteissa, vai onko karjalaksi juttelu enemmänkin erikseen järjestettävä, erityinen tilanne?
– Minun lähäl ei pahakse mielekse elä ristikanzoi kenen ker voin paista karjalakse. Enimmyölleh pagizen mobilniekas libo sovin vastavundas, što piäzen pagizemah.
Miten tuot karjalaa esiin somessa?
– Nygöi kirjutan facebookas läs kai dielot karjalakse.
Millaista vastakaikua olet saanut?
– Äijät ristikanzat sanotah, kui hyvä on gu käytän omua kieldy, hos hyö ei kaikkie ellendetä. Paras työndämine oli nenga: ”Ilmai sinun kirjutuksii, en olizi opastunnuh omah kieleh järilleh.” da pahin: ”Minuu ainos suututtau, gu kai sinun kirjutukset ollah midätahto počinruoččii. ”
Kirjoitatko karjalaksi myös muistilappuja, pikaviestejä, tekstareita, pidempiä kirjeitä, päiväkirjaa, muistelmia?
– En äijiä kirjuta karjalakse, facebookas tiettäväine da erähien bratanoin ker WhatsApp-viestilöi.
Mikä on suhteesi kielen oikeaoppisuuteen – yritätkö esimerkiksi someen kirjoittaa ”virheetöntä” karjalaa, vai kirjoitatko rennosti mitä sattuu tulemaan?
– Tahton da opiin kirjuttua ilman hairehii, maltanko, ga en. Minun mieles ei ole paha dielo, hos tulou hairehii, gu rubiet niilöi huijustelemah, et vähäizen aijan piäs malta enämbi kieldy.
Miten toivoisit saavasi karjalan kieltä suomalaiseen arkeen lisää?
– Ezmäi pidäy suaja kieleizakon, onhäi oigevus omah kieleh ristikanzan oigevus! Lapsile pidäy suaja kielipezii da karjalan kieldy pidäy suaja opastua školis da yliopistos pidäy suaja opastuo karjalua piäainehennu. Opastamisen da opastumisen kauti se tulou jogapäivähizeh käyttöh.
Mitä yhteiskunnan palveluita toivoisit saatavan karjalaksi?
– Kai, midä on suomen kielelgi.
Mitä olet viimeksi lukenut karjalaksi (kirja tai kenties jokin muu laajempi teksti)?
– Luvin vikse Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjan, olen ainos suvainnuh Eduard Uspenskin kirjutuksii. Ylen vessel kniiga on!
Antaisitko joitakin karjalankielisiä lukuvinkkejä Karjalan Heimon lukijoille?
– Minä iče luvan kaikkie, oldahes lapsil libo aiguzil, täs erähii; Puhtasjärven Maša, Karjalazil očkil, Tiedoiniekan hattu, Muumitatan mustelmat, Varattavu Iivananpäivy, Kalevala, Raudutie, Lönnivuaran Eemeli, Huoti-tiätä, kišša ta koira. Kai pädöy lugie, min vai suau luvettavakse.
Miten vasta vähän karjalaa opiskellut ihminen voi päästä yli sen kynnyksen, että alkaa myös puhua karjalaa eikä vain ujostellen lue ja kuuntele?
– Erähis linnois on jo paginpertilöi da netasgi, pädöy mennä mugah, niilöis jogahine pagizou da suau paista sen mugah kui maltau. Tärgiedy on se, što ei huijustele da mustau što pagizemal opastuu pagižemah.
___________
Teksti:
Katri Kovasiipi
Aira Sumiloff
Paginpertit / pakinapirtit
Kokoontuvat karjalankielisten keskustelujen äärelle useilla paikkakunnilla
Joensuussa kokoontuviin ryhmiin voit osallistua myös zoomin kautta. Seuraa myös ilmoittelua Itä‐
Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyksen blogissa:
Vienankarjalaini pakinaklupi, Paginapertti, nyt uutuutena myös Nuorien paginapertti.
Täl nedälil pyhänpiän 24.9. č 16–18 roih Kaikkien Paginperti, kunne vuotammo eri‐igähisty
rahvastu da sežo lastugi. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois
Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros). Ollet kustahto loitton, ga Zoom‐linkan suat Hiloin
Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/
Tamberen karjalankieline paginperti Tamberen Karjala‐Seuran tilas, Školapiha 12 (Koulukatu 12).
Sygyzyn 2023 päivät ollah: 3.10., 7.11. ja 5.11. č 17–19.
Paginperti piälinnas Karjalan Sivistysseuran tilas, Luotsikatu 9 D, Helsinki, 2.10., 27.11. ja 11.12.
Helsingin paginpertin tiijotuskavavan Paginperti Piälinnas lövvät Facebookas da Instagramas
(@paginpertipialinnas).
______________________
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 7–8/2023
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta: Karjalansivistysseura.fi/tuote-osasto/karjalan-heimo-lehti/
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa: Lehtiluukku.fi/lehdet/karjalan_heimo
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/
