Artikkelit

Olemma omat omien kešeššä

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 23.5.2023

Tverinkarjalazien pieni delegatsii kävyi tuandoi Karjalan tazavaldah tuttavumah meijänpuolizien karjalazien hommih da vaihtelemah kuulumizii. Käyndykohtinnu oldih Karjalan Kielen Kodi Vieljärvel, Priäžän etnokul’tuurukeskus, Petroskoin resursukielikeskus.

Karjalan Kielen Koin ruandu on olluh kolmen naizen mieles piädykautizeh matkah nähte läs tuhanden kilometrin piäs. Himoitti omin silmin nähtä da omal korval kuulta, kui stuanivuu täyzipäiväine ruandu karjalan kielel rahvahan yhtistykses, kui on suadu aigah kielipezä da kielikerhot. Karjalan kieles da kul’tuuras kiini olijat L’ubov’ Dokučajeva, Irina Komissarova da Ol’ga Pavlova kolmen päivän aigah suadih putillizen kielikylyn da heijän sanoin mugah, “kul’tuurušokan”.

Midä naizet ruatah da ollah sie Tverin mual? Tuttavummo lähembäite. Kolmes vai yksi – L’ubov’ Dokučajeva – tässäh eläy kyläs, muut kaksi eletäh Tverin linnas pidäjen yhtevytty omien kylienke kezän aigah.

L’ubov’ Dokučajeva, 53 vuottu

Ukkohke Sašanke mollei ollah rodivunnuot Kl’učevoin kyläh, suuremban Maksatihan lähil. Perehinneh eletäh Maksatihas. Keskenäh paistah čomua da jo harvinastu tverinkarjalua. L’ubov’ ijän kaiken ruadoi lapsien päivykois – kolmekymmen kolme vuottu. Niilöis kaksikymmen viizi vuottu on päivykoin johtajannu. On ainavo ruadokohtas karjalua pagizii ristikanzu, muite ruadajien keskes vähästy karjalastu on. Oppiu kylviä kieldy kazvattiloin da ruadajien keskes jälgimäzien kaheksan vuvven aigah, päivykoin vahnimih lapsien joukkoloih on hommattu tuttavundua tverinkarjalazien kul’tuurah.

– Minuu kazvatettih buaboi da died’oi, toinah sen hyvyös pagizen karjalakse pahuos pienyössäh. Minun lapset hyvin ellendetäh kieldy, no paista ei. Tiä Karjalan Kielen Kois olles minul päivät kai kyynälet ollah silmis, ylen äijäl teijän pagin koskou syväinkerästy. Olen omas kois rouno, spokoi da hyvin. Hedi mieleh tullah buaboi da died’oi da meijän elaigu Kl’učevois. Ihan kummannu pien, kulleh teijän kielipezän lapset hyvin ellendetäh karjalan kieldy da maltetah kudamidä sanuo. Ihan kai ruavahien paginat ellendetäh – pidäyhäi muga olla! Kodih tulduu opin luadie kielikursit ruadajih niškoi lapsien päivyunien aigah, kui teil on. Kielipezä meil ei stuanivu, ei ruadajii ole pättävii, a karjalan kielen kursit toinah ozavuttas.

L’uban sanoin mugah, Maksatihas eläy seiččemen tuhanden mail ristitytty da läs kolmandel vuitil olis tverinkarjalazii juurii. Naine tundou sen, ku äijät ket huijustellahes omua kanzualguperiä da juuri sendäh on vaigei suaha selgiekse, ken da kui maltau karjalua. Inehmine on erähän liiton aktivistu – ”Spasi žizn’”, oppiu auttua kohtustunnuzii naizii, kuduat häbevyksis tahtotah piästä omas sigivös iäre, keskustua mahanke olendua.

– Myö omas yhtistykses opimmo sellittiä naizele sen, ku olla kohtuine on ylbevys da kunnivo. Se ei ole naizen viga da valehus, täs ei ole nimidä huijattavua. Pahakse mielekse meil on äijy nenga miettijiä nastu libo moizii, kudamii vägehes pandih nenga ajattelemah. Minä moizen toimindangi kauti lövvän karjalazii. Rubiemmo sie yhtes naizienke karjalazii pyöräkkölöi pastamah, a eräs minulleni ihastuksis sanoldau: “Voi, minulhäi buaboi moizii luadi da myö sanoimmo niidy “pyöräköikse”.

Irina Komissarova, 38 vuottu

Eläy Tverin linnas, perehtynnyh. On rodivunnuh Puasinkoi-kyläh, suuremban Spiirovan lähil. On sežo buaban da died’oin kazvatti, sildy moizes nuores ijäs hyvin tiedäy karjalan kielen. Professiedu myö on juristu, ga huaveksiu suaha korgien opastuksen karjalan kielen alal. Vuvves 2008 algajen opastau tverinkarjalua rahvahale Tverin alovehellizes kirjastos. Tänä opastunduvuon Irinal on kymmene eriigähisty opastujua. Naine vedäy Lindu-nimisty karjalan kielen kluubua VK-verkos. Sen ozanottajinnu on piäl nelliäsadua hengie.

– Vastevai täs Karjalan Kielen Kois myö saimmo kirjuttua sanelun livvikse. Muga miellyin täh! Kui on mieleh vaihtella kielikogemuksii toine toizenke. Unohtamatoi päivy…

Minul on kaksi huavehtu elaijas: suaha karjalankielizen opastuksen da avata oma tovelline julguamo. Kolmetostu vuottu minä pien kursiloi, ga virrallistu pädevytty täh minul eibo ole. En voi sellittiä opastujile akkuzatiivan piättehii da verbilöin taivutandua – se on minul ynnälline hädä! Ainavo kohtu suaha se opastus on Petroskoi, ku suas kui opastuo loittuolpäi, muuttamata eländykohtua.

Minul nygöi on oma projektu “Elä, karjalan kieli!” Sen puittehis minä julguan eri suurevuttu kalenduaroi, kirjuttimii, bloknouttoi, rynnäsmerkilöi, nakleikkoi – tuottehii, kudamien pinnoile panen nägyvih tverinkarjalua. “Mie pagižen, luven, laulan, kirjutan, opaššun, duumaičen karielakši!” – vot senmoizii. Min verran luajin, sen verran myöngi. Tavan mugah tverinkarjalazien pidoloin aigah. Ukko auttau minuu täs dielos, häi maltau taittohommii tiedokonehes.

Irina Komissarovan kniigat:

• Miun enžimäzet šada šanua karielakši (vuozi 2012)

• Miun harpaukšet karjalan kieleh (yhtes Irina Novakanke, vuozi 2019)

Ol’ga Pavlova, 40 vuottu

Sotsiolingvistu, Ven’an tiedoakadiemien kielikeskuksen tutkii. On rodivunnuh jo Tverih, ga juuret vietäh vienankarjalazilluo, Karjalan tazavallan pohjazeh, Kiestinkin čuppuh, Heinäjärven kyläzeh, kunne on rodivunnuh Ol’gan buabo muaman puoles. Vuozien 1930 aigah perehel kulakkoin ajelendua tuli pajeta Murmanan agjale, Koudajärvele. Tuatan puoles Ol’ga on azerbaidžanielaine, jällečel oppiu elavuttua katkannuzii perehyhtevyksii suvilazih rodnih.

– Opastun tverinkarjalah Irina Komissarovan kursiloil Tverin kirjastos kerroin nedälis, suovattoin. Äijän midä ellendän, kudamidä ruohtin virkuagi. Tiä, Karjalan Kielen Kois olles, kuulen kulleh karjalankielizet sanat da sanondat pyöritäh piäs, kieleh rouno uppuot. Meil teijän ruado on kuavannu. Nägyy, midä voi tulla, konzu rahvas pannah väit yhteh da puhutah yhteh hiileh. Olen teijän ad’vonnu tostu kerdua, tulen vie erähängi. Kaikil karjalazil maksau pyzyö yhtes huolimata murdehii.

Myö kehitimmö omas kielikeskukses ynnällizen koncepcien tverinkarjalan kielen da kul’tuuran pellastamizekse, kudaman piäkohtinnu ollah tverinkarjalan opastandan suamine, kieliruadajien valmistandu da kielimaterjualoin luajindu. On meineh andua se koncepcii Tverin alovehen johtajale, ku ruvettas ielleh hyväksymäh programmua. Kačommo, midä täs tulou. Minun mugah jo on enämbi nuordu rahvastu, kedä kiinnostau tverinkarjal.

Tverinkarjalazet

Vuvven 2021 statistiekan mugah Ven’al on 2 764 tverinkarjalastu (34 422 hengie kogo Ven’an muas). 1 728 hengie silleh-tälleh maltau karjalua Tverin alovehel.

Vuvves 2017 algajen tverinkarjalazet jiädih Karielan Sana -lehtetä (piäzi ilmah 1996 vuvves algajen). Tverin alovehen nelläs školas sentämän verran kymmeniezele opastujile opastetah karjalua kerhon vuoh: Lihoslavl’an linnas, Kozlovan, Mikšinan, Al’ošinan kylis. Kahtes kohtas – Maksatihas da Kozlovos karjalua kylvetäh vähäzin lapsien päivykodilois.

Kuva: Karjalan Kielen Koin ruadai Nina Barmina (hurual) ozuttau Tverin alovehelpäi tulluzile naizile, midä opastundukniigua häi käyttäy hyväkse karjalan kieldy
opastajes lapsile da ruavahile.

Teksti ta kuva: Natalja Antonova, Oma Mua 17.5.2023

Lue nämäkin:

Heimoveh leviey aigoi myö: perehsanua da sananpolvii

Heimoveh leviey aigoi myö: perehsanua da sananpolvii

Piäkuva: Santra da Pekka Remšujevien pereh, Tollonjoki. Kuva on otettu Maikki Remšujevan arhiivaspäi. Karjalan kieles on äijy sanua, mil vois kuvailla perehty, sugulazii da omahizii. Vahnemban sanaston joukkoh kuulutah sanat: pereh, sugu da heimo. Nygöi pereh-sanua...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.