Artikkelit

Ryhmä ihmisiä ulkona katsomassa esitystä, taivaalla on harmaita pilviä

Olgan čuppuni: Äijä ta vielä enämpi

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 16.6.2022
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

“Ruškieta smorodinua on utu i mäkärä”, mainičči mamma telefonissa. Mukavaini šanonta, šuurta miäryähän še merkiččöy. Kukkua on hyväččäisešti – ylen äijä – tottaše ni marjua tulou. Rupein miettimäh, kuinpa muiten äijähyttä voipi karjalakši kuvata ta ilmottua.

Mussikkua tahi hoš varislintuo šamoten ni ihmisie voipi olla muštanah. Čakat lennelläh tukkunah, äijä inisijyä šiinä tukušša on. Puola on tukkumarja elikkä kašvau rypähissä. Rahuaki voipi šuaha koko rypähän, niin jotta kormano kaikki puhlistuu. Nuoret tykätäh kävellä rypähälläh, joukkoloittain liikutah. Huttunah tahi šakenah on rahvašta pruasniekašša tai kalua verkošša.

Konša sriäppie ta keittyä tulou malanien häiksi, ei nikenen vačča kačo näläštä kuraja. Kun ollou kellä häntä pitkä, ni lašta šillä on jumala antan ta montaki. Männä talvena šuomimista oli kyllälti, kun lunta purkusi kuin turkin hiemašta.

Juonou ken liikua viinua, ni häneštä šuatetah šanuo, jotta on šuanun täyvet šaklat. Pahua mieltäki voipi olla kaklah šuaten. Korvissa pulpettau ta näkyö viäntäy šilloin, kun on šuuri tarveh männä tualettih.

Ylen šuurta miäryä kuvatah ni šanonnat kun russakkua runtukašša ta kuin meren mutua. Rahua voipi olla kun ruhkua. A kun raha hupenou poikkoh, ni šanotah, jotta šillä on monta loukkuo. No tämä on jo toini starina..

Šanavakkani: äijä – paljon, ruškieta smorodinua – punaherukoita, utu i mäkärä – runsaasti, kukkua on hyväččäisešti – kukkia on paljon, äijähyttä – paljoutta, muštanah – paljon, runsaasti, čakat – hyttyset, tukkunah – kasottain, tukušša – parvešša, kormano puhlistuu – tasku paisuu, huttunah – paljon, šakenah – paljon, sriäppie – leipoa, nikenen – kenenkään, kun ollou kellä – jos jollakulla on, purkusi – pyrytti, hiemašta – hihasta, šuomimista – kolaamista, juonou ken – juonee joku, šaklat – kidukset, kaklah šuaten – kaulaan asti, pulpettau – pulputtaa, näkyö viäntäy – kasvoja vääntää, russakkua runtukašša – torakoita kirstussa, ruhkua – roskaa, poikkoh – nopeasti, loukkuo – reikää.

Kuva: vihmah kaččomatta pivošša oli rahvašta utu i mäkärä.

Lue nämäkin:

Olgan čuppuni: Čakka-aika

Olgan čuppuni: Čakka-aika

Kuuntele artikkeli luettuna:   Karjalaisien uškomukšien mukah ennein Iivananpäivyä ei šais meččyä liikuttua eikä niyhtä čakkua tappua. Niätšen šieklallini inisijyä lisäytyy, hoš vaikka yheltä henken vienet. A jälkeh Iivananpäivän še šamani ruato šuau čakkašieklan...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.