Artikkelit

Lumisessa maisemassa metsänreunaa, lumi on sulanut vihreän sammalmättään päältä.

Olgan čuppuni: Čukeltakka kevyäh

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 28.3.2024

Kun tulou Äijäpäivä, ni šiitä kevätki alkau. Valkiet pajunlampahaiset muhitah kevyäseššä päiväpaissošša. Ihan kut’kuttau, niin himottau šilittyä näitä liemenötöppähäisie.

Pälvilöissä rušottau männä šykyšyn puolukkaini, muanittelou šeki: Läkkä pälvimarjah! Lumet šuletah, on hyvä meččyä aštuo. Kevättuuli tuulou hienoseh, hoš ni ahavoinou toičči.

Punaset lennetäh parviloissa. Šuvilintuloista ne myöššytäh enšimmäisinä. Šanotah, jotta punaset tullah jouččenen šiiven alla. Punasilla on valkie vačča ta šeläššä piällä on harmuata ta valkienrušappua höyhentä. Tämä pikkaraini čirkkulintuni pešiy tunturiloilla. Muuttoaikah punasie näköy peltoloilla ta muilla aukeilla paikoilla. Konša missänih lykyštäy, šanotah “piäsi kuin punani pälveh”.

Kevättäy, šiih huomaččautuu, kun värit puhetah pakauttelomah. Pientarilla noššetah piätäh päiväsenkeltaset lešenlehet. Poikkoi limonaliipukkaini lentyä lipittäy vihahtajašša keltakruutašša. Rannat ollah vielä harmuat, ka niitä elävytetäh rantakakkaraisien kiilakankeltaset kukat ta mušovanvihriet lehet. Nurmetki ollah valmehet vihahtamah. Kačoš, jo še ruškiemušta jumalanlehmäki kiilottau tuošša.

Kaiken tämän näköy, kun vain huomuau čukeltua kevyäh.

 

Šanavakkani: čukeltakka kevyäh – sukeltakaamme kevääseen, Äijäpäivä – pääsiäinen,

– pajunkissat, liemenö – karitsan ensimmäinen villa, töppähäini – tupsu, tuppo, töyhtö, rušottau – punertaa, hoš ni – vaikkakin, toičči – joskus, punani – pulmunen, myöššytäh – palaavat, valkienrušappua – punertavaa, konša missänih lykyštäy – kun jossakin onnistaa, kevättäy – tehdä kevättä, huomaččautuu – havahtuu, puhetah pakauttelomah – puhkeavat puhuttelemaan, päiväsenkeltaset lešenlehet – auringonkeltaiset leskenlehdet, poikkoi limonaliipukkaini – vikkelä sitruunaperhonen, vihahtajašša keltakruutašša – vihertävässä kelta-asussa, elävytetäh – virkistävät, rantakakkaraisien kiilakankeltaset kukat – rentukoiden kirkkaankeltaiset kukat, mušovanvihriet – tummanvihriet, vihahtamah – vihertämään, ruškiemusta jumalanlehmä – punamusta leppäkerttu, kiilottau – kiiltää.

Teksti ta kuva: Olga Karlova

 

Lue nämäkin:

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Kuvat: Kolmen šylillisen pakšu jättiläiskuuši Troičanšuarella. Šitä šepyämäššä Maria Kundozerova ta Sergei Minvalejev. / Kunnoššettavana olija Pyhän Miikkulan kirikkö Mujehjärven Troičanšuarella. Kuvat: Sergei Minvalejev Viime vuuvven kešällä Karjalan tietokeškukšen...

Komin rahvahan suarnu: Värtinän suuruine tytär

Komin rahvahan suarnu: Värtinän suuruine tytär

Kuva: Ksenija Baltazar, Oma Mua Elettih ukko da akku, oli heile tytär – värtinän suuruine tyttöine. Kerran tuli heijällyö pahanluadii akku-tiedoiniekku dai sanou: – Teile tytär on värtinän suuruine, dai minun poigu on moine. Andakkua teijän tytär minun poijal miehele!...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.