Kuuntele artikkeli luettuna:
Šuorien karjalaisih pitoloih, Heimopäivih, ta smietin heimo-šanoja karjalan kieleššä. Lapšešta šuaten olen kuullun šanua heimolaini, kumpaista kotimurteheššani Vuokkiniemeššä käytetäh rikenempäh mitä šen nykyistä šukulaini-sinonimie. Puitto kuin heimolaini olis läššempi omahini. Helie heimokunta ta šuuri šukukunta, – on tapana karjalaisien kešen šanuo.
Heimolaiset tahi heimohiset ollah keškenäh heimokšet. Heimokuntua kučutah lisäkši heimovehekši. Lähesimmät heimovušvälit ollah omih vanhempih ta lapših. Loitompua heimovutta voipi nykyjäh tovistua DNA-testien avulla. Olemma nakran, jotta kaikki vienalaiset ollah heimolaisie, DNA-šeukukšie. Hyö kaikin ollah heimosin Vienašta.
Šilloin kuin kakši heimokuntua yhtyy kirjaliittoh mänijän parikunnan kautti tulou heimoššunnan vuoro, šuvut heimoššutah.
Oltaneh heimolaiset heimošovušša, šiitä paššuau heimuol’l’a, käyvä toini toisen luona ativoih. Läkkäi heimuol’omah Heimopäivih!
Šanavakkani: šuorien – olen lähdössä, varustaudun, heimolaini – sukulainen, rikenempäh – useimmin, puitto kuin – ikään kuin, läššempi – läheisempi, omahini – omainen, sukulainen, heimohini – sukulainen, heimoveh – suku, sukulaiset, heimovuš – sukulaisuus, heimovušvälit – sukulaissuhde, šeukukšet – serkukset, olla heimosin – olla sukuisin, yhtyy – kohtaa, yhdistyy, kirjaliittoh – avioliittoon (huom. uudissana), heimoššunta – sukulaistuminen, heimoššutah – tulevat sukulaisiksi, oltaneh – jos ovat, heimošopu – sukulaisten välinen sopu, heimuol’l’a – sukuloida, käyvä ativoih – vierailla (ativo – pitempiaikainen vieras, tav. sukulainen; ativoija – vierailla, tav. sukulaisissa), läkkäi – menkäämme.
Kačo lisyä heimo-šanua Karjalan kielen verkkošanakirjašta
Lisyä perehšanua täššä (šuomi–vienankarjala)
Kuvašša: Heimokunnat yhytäh / Irma Lahti, kuvattu Vuokkiniemen Lammaisjärvellä v. 2015.
