Kuuntele artikkeli luettuna:
Mamma on tullun kostih. Erähänä päivänä juolahti mieleh, jotta myöhän voisima kuotella luatie pakautteluo Olgan čuppuseh. Tämmöni šiitä on tullun pakina muamoni Ton’a Karlovan kera, voipi kuunnella tai lukie.
Tytär: Kaunis huomeneš tänäpiänä, päivyä paistau, on vähäistä pakkaista. Šykyšyn lehet kellertäy ainaški koivuloissa vielä, ka talveh päin olemma matkuamašša.
Muamo: Lunta ei ole.
Tytär: Lunta ei ole.. Täššä miula on nyt hyväččäini pakinatovarissa viereššä istumašša. Noo, mitäš šiula kuuluu?
Muamo: No mitä täššä, ei erikoista mitänä. Tulin teilä gostih.
Tytär: Mistä päin šie tulit meilä gostih?
Muamo: Vuokkiniemeštä. Šemmoni kylä on kaunis. Olen tiälä kakši viikkuo ta šiitä lähen vielä eri kohtah, šielä vielä olen muutoman päivän. Ta piäšen kotih.
Tytär: Kunne šie matkuat, kun šanot “eri kohtah”? Miše še eri kohta on?
Muamo: Kuivajärveh, še on Kuivajärvi. Miula šielä ollah potruškat, Tuula ta Ritva. Pitäy heitäki nähä. Ta pitäy še Šuomuššalmeh käyvä vielä Penttie kaččomah.
Tytär: No hyvä. Šiehän olet pensijalla.
Muamo: Pensijalla olen monta vuotta jo.
Tytär: Mitäš ne pensioneerit oikein ruatah?
Muamo: Nehän ne vaštai ruatah. Huomenekšešta iltah šuate. Miun mieleštä!
Tytär: Voisitko šie vähäsen šanella, jotta kuin še pensijalla olijalla päivä oikein rakentautuu. Mitä hommualet?
Muamo: No ensimmäkši on še enšimmäini homma čäijyö juuvva. Noušen, no niin kuin ainai kaikki työt ruan, huomeneštyöt. Šiitä rupien juomah čäijyö, šiinä miula mänöy melkeinpä tunti. Ikkunah möllätän kaččuo šinne järvellä ta ajattelen omija, kaikkie. Mitä? Šitähän vielä on. Pitäy miettie, mitä šinä päivänä on työtä. Jotta minih ei jäis. On miula toičči i listalla, mit pitäy varmašti ruatua šinä päivänä. No a näin ei mitänä. Šiitä kotityöt, aštiet, keitän, tuota tätä. No šiitä pitäy jo pihalla piäššä. Šielä mänöy, no kakši tuntie ainai. Kuni halot šuau, pihan šiivuou, tuota tätä. A kešällä ni mie aina huomenekšešta jo kuušien – mie kun aikaseh noušen – kuušien jälkeh jo mänen pellolla, kuni vielä on šemmoni kylmäni, jotta ei ole niin kuuma. Ne ne kyllä šyyvväh ne šiäkšet ka. No ei šiinä, jiäy miušta aina. Ei ne šyyvvä miuta kokonah.
Tytär: No mitäš šiula šielä peltomualla?
Muamo: No mitähän tuo.. Teplicašša (=kašvihuonehešša) on ogurččua, pomidorua – mitä miula vielä on – perččuja. A pihamuašša niin kuin ainai on potakkua, šuurempi oša. Šiitä on, punajuurta on, porkkanua on. Šiitä on kaikenmoisie niitä, heinyä, špinatit ta, tillie ta – mitä šielä miula on – petruškoja ta.. Vaikka mitä šielä on, no..
Tytär: Kešällä ei ruavot lopu?
Muamo: Ei, kešällä on, ta vielä on punukat šen piällä. Niillähän pitäy keittyä vielä monta kertua päiväššä ta lettuo paistua välipäih ta..
Tytär: No kerkietkö šie konša kyläh n’okkua pistyä?
Muamo: Ka kyläh še pitäy leipäpäivinä käyvä, maituo ta.. No pojat kun oltih, ne punukat, ni ne käytih maituo ta leipyä. Päivän piäličči meilä tuuvvah kauppah. Ni koko kylä šinne keräytyy, ni mieki pisteliyhyn, on še mukava rahvahan kera paissa ta omie kaikkie nähä. Ta poštihhan šitä pitäy käyvä, lehtijä ta šen šemmoista.
Tytär: Olethan šie juoššun šinne Kylätalolla niitä mattojaki kutomah?
Muamo: Talvella. Talvella mie aina, šiitä kun nämä kaikki šyyštyöt loppuu. Kun jo marjat, šienet šuamma, kalaššamma, verkot on pešty, venehet noššettu, mouttorit noššettu, šiitä on aikua. Ta ei šielä mitänä ole, no harjotukšihhan mie vielä välipäih juokšen. No a šiitä..
Tytär: Mitpä ne harjotukšet ollah?
Muamo: A šielä laulamma karjalan kielellä ta šuomen kielellä. On meiläi venäläisie, konša on šemmoset juhlat. Noo, laulamma, naiset keräytyy ta. Ta meilä on šoittaja hyvä, Il’l’a Vatani. Še meilä šoittau bajanilla (=harmonikalla). No, ni šiitä käyn mattoja kutomah. A kešällä miula on koissaki (kankašpuut), ni mie koissaki kuvon. Ta talvella miula on illat työtä, kun mie matonkuvetta leikkuan ta, tikutan ta, mie vielä merkkuan ta.. Työtähän šitä löytäy, kun vain rupieu ajattelomah. Ne ei lopu ikipäivinä.
Tytär: No kun olet piäššyn tänne Jovenšuuh, ni mitä kaikkie olet tiälä ruatan? Toista netälie šie tiälä olet kostissa..
Muamo: En nimitänä. Tiälä olen parahoittein kaččon tuota Meččoloja. Šitä olen koko aika ihaillun šiitä kinošta. Šen kun šain (kaččuo), nyt on niin hyvä ollun.
Tytär: Mintähpä ne Meččolat ollah niin mielehiset kaččuo?
Muamo: No kun on kieli niin kuin lähellä meijen kieltä, mie kaikki ymmärrän. Ta šiitä še talon eloš on šamalla keinoin. Šamat sriäpnät, šamat kahvit-čäijyt, pihatyöt, juštih šamua. Mieš mečäštäy ta kalaštau ta, talviverkkoja, niin kuin myöki ennein pitimä.
Tytär: Kävithän šie punukan kera kinoh, ihan kinoteatterih.
Muamo: Kävin.
Tytär: Mimmoni meininki šielä?
Muamo: No en tiijä. Yksi rošineh oli koko kinon. Kaikin šyötih šitä popkornua. Ta ryypittih ta šiitä röyhteliyhyttih loppusen lopulla. Ei šen kummempua. No hyvähän šielä on, mukava, še vain jotta..
Tytär: Ta rahvahah piäšöy.
Muamo: Niin ta oli i rahvašta.
Tytär: Šuovattanahan myö kävimä Patvinšuolla.
Muamo: Oli še šeki mukava. Šaima karpaluo kerätä. Oikein oli miušta mukava. Ta kun oli päivä niin kaunis, aurinko šemmoni kaunis jotta. Ta šiitä vielä šieneh, kun meilä šemmoista šientä ei ole, kun ne šuppilovahverot. Niitä šain nähä ta kerätä. Šeki miušta oli oikein mukava, uutta.
Tytär: Mie niillä olen smiettin karjalankielistä nimie, niillä suppilovahveroloilla. Ni olen ajatellun, jotta trattišienekšiki voit šanuo. Kun ne eri kielissä on, ruočissako onnakko on še šama tratt-šana. Ta meilähän šitä trattie mainitah, ratti, tratti.
Muamo: Ratti meilä on, ainai juopporatti.
Tytär: A no juoporatti še on..
Muamo: Niitä meilä on.
Tytär: Tottaš šiihki šitä viinua ainaški kuluu, mänöy, valuu, kuin trattih rattih, en tiijä..
Muamo: Miušta ne oltih niin kuin napit, n’apukat šemmoset ne šienet. Pikkaraiset.
Tytär: No pientä pikkaraista myö löysimäki..
Muamo: Pitkäšiäriset.
Tytär: Pitkäšiäriset.. No mitäš muuta, mitä tänäpiänä meinuat ruatua?
Muamo: Tikutukšenhan mie tuola zavedin, ni tikutan pikkusen aikua ta. Onhan miula še sudoku vielä ta, šitä pitäy kačella ta. Jošpa mie vielä telkkarin panen šiihi, jotta vierellä kennih olis. Koissa niisi heti panen šen, še on miula tovarissana. Aina kuuntelen konša musiikkie, konša mitänih elokuvua, konša mitäi.
Tytär: No hyvä. Passipo šiula näistä pakinoista!
Muamo: No ei miltä.
Tytär: Piäšemmä tähä päivän alkuh näillä.
Muamo: No hyvä.
Kuvašša: Muamo ta tytär.
