Artikkelit

Linna

Olgan čuppuni: Kaunikki ta hirviččy. Kuin uuvvisšanat karjalah rotiuvutah.

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 30.1.2023
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Hirviččy on uuši šana karjalan kieleššä. Uutta šanua tulou kieleh šilloin, konša niistä on tarvis. Ne šamaset šanat jiähäh kieleh, kun niitä ruvettaneh käyttämäh. Karjalan šanana hirviččy on vielä šikie. Šillä on šiinä pari kuuta ikyä. Ruttotarvis uuvvešta šanašta tuli muailman kuuluo starinua kiäntyässä. Šuomekši šuarnua tiijetäh nimellä Kaunotar ja hirviö. Karjalakši rotiutu nimi Kaunikki ta Hirviččy. Ielläh tahon kertuo, mimmoista tuumua oli kiäntäjän piäššä, konša “šuantatuška” oli piällä.

Vaikka varattavua olentuo ta kaikenmoista monsterie on kaikičči ollun karjalaiseššaki ympärissöššä, ka vot valmista šanua, millä šitä nimitettäis ei kačo löytyn. Starinan kiännökšeh še oli šuatava hoš kuin. Karjalan eri murtehissa on käytöššä adjektiivi hirvie, kumpasella kuvatah mitänih varattavua, julmakkua, kovavaččaista. Tiettäväini pätis hyvin tämän pohjalta ruveta luatimah uutta šanua kielen omie šananmuuvvoššuškeinoja käyttyän. Täh tullah apuh suffiksit, johtimet: kuinpa hirvie > hirvivö (vrt. šamah luatuh kuin ilkie > ilkivö)? On mahollini šanana tämäki, ka ei karjalašša -vo-, -vö-suffiksi ole produktiivini olentuo tarkottajana johtimena.

Mainitušša starinašša “Kaunotar ta Hirviö” ollah puitto nimettävien omat nimet, no kuin Aino ta Veikko. Kaunista naista ei karjalakši šanota “kaunottarekši”, vaikka tiettäväini -tar-, -tär-suffiksi on tuttu, vrt. Šyötär, Šyöjätär. Mieleh juolahti kaunikki, näin karjalan kieleššä kučutah kaunista ruškiekylkistä lehmyä. Nimissöntutkimukšešša pietäh mahollisena, jotta omaperäsissä karjalais-šuomelaisissa lehmiennimilöissä peitteliyvytäh ammuset naisien nimet, tieto kumpasista on aijan oloh hävinnyn (kč. lähteh alahampana). Nykysien šuomelaisien naisiennimien šejašša on väkitukku šamanluatusie -kki-suffiksin avulla luajittuja: Annikki, Päivikki, Tuulikki.

Ka niin Kaunikki oli rotiutun. Tämä nimimalli analogijan mukah juohatti šemmoista vanhua miehien nimimuotuo kuin Ihačču ̴ Ihačča, Vil’l’ačču ̴ Vil’l’ačča. Karjalaisissa ristimänimilöissä -čču-, -ččy-suffiksi on ollun ihan tavallini, vrt. Ačču (Akim), Vačču (Vasilij), Mikiččy (Nikita). Ottanouko kielikorva vaštah nimen Hirviččy? No onhan meilä ollun oma Rohkačču-nimini väkimieš.

Karjalan kieleššä on šuuri joukko -čču-, -ččy-loppusie šanoja, vrt. toračču, varačču, vilučču, emäččy. Paššuais tottaše näijen luatuh ruveta pyörittelömäh hirviččy-šanua ylehisšanana, šamoten ni šanua kaunikki. A aika näyttäy, jiätänehkö nämä uuvvisšanoina kieleh vain oltanehko tarpeheh vain juuri täššä šuarnašša.

Šanavakkani:

uuvvisšanat – uudissanat / rotiuvutah – valmistuvat, syntyvät, ilmestyvät / hirviččy – hirviö / šikie – kakara, penska / ruttotarvis – äkillinen, akuutti tarve / starina, šuarna – satu / šuantatuška – synnytyskipu / varattavua – pelottavaa / ka vot – mutta / ei kačo löytyn – eipä löytynyt / hoš kuin – vaikka kuinka, millä keinolla tahansa / kumpasella – jolla / mitänih – jotakin / kovavaččaista – tyly, julma / puitto – ikään kuin / ammuset – ikivanhat, muinaiset / peitteliyvytäh – piileskelevat / väkitukku – melkoisesti / ka niin – siis, no niin, täten / toračču – riidanhaluisesta, tappelevasta / varačču – arka, pelokas / vilučču – kylmänarka / emäččy – naaras / tottaše – nähtävästi, mahdollisesti, ehkä / a aika näyttäy – aika sitten näyttää.

Voit kuunnella Kaunikki ta Hirviččy -starinua vienankarjalakši täššä: https://www.youtube.com/watch?v=Ovju3yjYSXQ

Linkki Denis Kuzminin Karjalaisten naisten esikristillinen nimistö -artikkelih: https://journal.fi/virittaja/article/view/60729

Kuva: Hirvičyn tvorčča / AI.

Lue nämäkin:

Älä näpistele, yhtistä!

Älä näpistele, yhtistä!

Piäkuva: Karjalazien perindölline syömine – šipainiekat – on tulluh Karjalan brendakse. Kuva: Jelena Migunova On ylen hyvä mieles, ku karjalazien perindölline syömine – šipainiekat – on tulluh Karjalan brendakse, ku sidä suvaijah kaikkiel da tullah meile opastumah...

Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa

Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa

Piäkuva: Jokahini heistä nyt voipi ymmärtyä, lukie, kirjuttua ta paissa karjalakši. Kuva: Uljana Tikkanen Karjalan kielen vienan murtehen kurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli karjalan kielellä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.