Artikkelit

Olgan čuppuni: Kieli uuvvistuu, mieli virkuou

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 14.2.2022
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Tahi toisinki päin paššuau šanuo, konša piätät ottua karjalan kielen jälelläh jokapäiväseh elokšeh. Pitäis olla šelkie mieli ta tahto malttuakšeh, kuin tärkie on šuaha oma kieli myöštymäh.

Kieli rupieu elämäh šiinä kotvasešša, missä i šie iče. Še eläytyy, vereštyy, šuau joka eletyštä päiväštä lisyä väkie, ta šiinä ni mieli virkuou, tulou šekehekši ta kaikki ympärihis puitto kajoštuu.

Šie ta šiun kera ni kieli elättä šamua aikua. Teilä on männyttä, ka šamalla on ni tätä päivyä. Piäššöy kieli šiun tahošta täh aikah, šilloin šuau še kulkušiltasen ni tulijah aikah.

Kieli, kumpasella ei ruata koulut ta šitä ei käytetä muilla tärkeillä elämän aloilla, tarviččou šuurta uuvvissušta. Šen eteh on äijän ruattava. Kun et antane annikkaisie, še kiittäy. Oman kielen kera šuat oman mielenki.

Vähemmistökielen käyttäjänä jouvut eččimäh kavonnutta tahi unohtunutta šanua ta luatimah uuttaki ennein olomatointa. Uuvvet šanat toičči šynnytäh puitto ičeštäh, a toičči pitäy äijälti ponnistua, jotta löytyä šopiva nimi millänih ihan prostoillaki vehkehellä tahi ilmijöllä.

Omat starainnat kielen eistymisen eteh vaššatah šiula kaikuna. Mukava, konša oma lapši alkau luatie uušie šanoja. Restoranissa ollešša ottau ta pyörähyttäy kyšyö: Missä ollah ne livottimet? Jäleštä šanakirjašta löytyy ni šana kaššin, kumpani on šyntyn šaman kielilogiikan mukah, šaman suffiksin avulla: kaštua – kaššin, livottua – livotin. Puikkopotakat kaššetah kaštimeh ta livotetah livottimeh. Nuo puikkopotakat šyömisenä tai uutena šanana ollah niisi meilä käytöššä. Koissa muissamma paistua ni kiukuapotakkua.

Talvella čurnimma rul’ačunalla, ahkivolla ta luitočulla. Ihmettelemmä motočunan poikkoita mänyö. Roštuokši vuotamma roštuonukkuo ta šyömmä roštuonpriänikkyä. Kylyh tahi rantah matatešša pissämmä jalkah kroksit tahi liäpänčät ta matkah otamma kylypaikan. Näitä kaikkie šanoja ei olis miän elämäššä karjalakši, kun ei mieli olis eryäš vuoši takaperin vironnun. Molen kaiken aikua toko virotah, mielen jälkeh kieli ta kielen jälkeh tuaš ni mieli.

Šanavakkani: jälelläh – takaisin, myöštymäh – palaamaan, šiinä kotvasešša – siinä tuokiossa, eläytyy – virkoaa elämään, vereštyy – elpyy, uudistuu, tulou šekehekši – muuttuu seesteiseksi, puitto kajoštuu – ikään kuin kirkastuu, piäššöy kieli – jos kieli pääsee, et antane annikkaisie – jos et anna periksi, toičči – toisinaan, äijälti – kovasti, prostoilla vehkehellä – tavalliselle esineelle, omat starainnat – omat yritykset, ponnistukset, livotin~kaššin – kastike, kumpani on šyntyn – joka on syntynyt, puikkopotakat – ranskanperunat, kiukuapotakkua – uuniperunoita, čurnimma – laskemme mäkeä, rul’ačunalla – rattikelkalla, ahkivolla – pulkalla, luitočulla – liukurilla, motočunan – moottorikelkan, poikkoita – vauhdikasta, roštuoukkuo – joulupukkia, roštuonpriänikkyä – piparkakkuja, kroksit=liäpänčät, kylypaikan – saunapyyhkeen, toko – yhä, vain.

Kuvašša: pakaštimešta noššettu Omenakurpiččapiirua-rasie.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.