Artikkelit

Parras mies sinisessa takissa ja nainen silmälaseissa ja kukkapaidassa istuvat vierekkäin

Olgan čuppuni: Kuinpa elät, Kuivajärven karjalaini?

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 22.11.2021

Kuuntele artikkeli luettuna:

#karjalankielielay
#karjalankielennedali

Pentti Huovini: Huovisen šukuhuaran vanhin eläjä

– Pentti hyvä kuule, tahtosin šiuta pakautella. Kuinpa voit?
– Ka en mie vielä antauvu, sitkie olen pitelömäh. Varsinki nyt, kun olen se vanhin.

Pentti Huovinen vaštuau miula telefonih omašša kotikyläššäh Kuivajärvellä, kunne eklein hänet Ritva-naiseh kera kyyjitti Ämmänšuarešta heijän Ari-punukka.

– Ennein se Ari oli kaikičči miän kyyjissä, nyt ollah päinvastoin asiet, muhahtau Pentti.

Pentti ta Ritva vietetäh mökilläh Kuivajärveššä šuuremman ošan kešyä ihan myöhäšykyšyh šuaten. Kuivajärveštä on tullun Ritvallaki armaš kylä, mistä nuorena neiččysenä rajavartien piälikön tytär ei raškin lähtie kaunehien maiselmien ta tiettäväini šyttynyön rakkahuon takie.

Pentti mielelläh muistelou entisie aikoja ta passipoittau omua muistiraiskua, kumpani hyväsešti peluau huolimatta šiitä, jotta muijen läsintöjen lisäkši on tullun korkie ikä -nimini tauti.

Vuotena 1939 koko Kuivajärven kylöveh jouvuttih evakkoh. 6-vuotini Pentti-poika karjalaisen ämmöh kera vietih ensin Puolankalla, šielä oli jo šatakunta evakkuo. Ämmö pakasi punukkah kera karjalakši, kuin ni toiset kuivajärveläiset šilloin paistih. Karjalan kieli oli perehen ta koko kylövehen kieli, ta šitä paistih rajan molommin puolin eläjät heimolaiset. Ämmö oli tuaton muamo ta häntä kučuttih Ort’on Anniksi. Hiän maltto ni venyähekši, oli uškovaini ta moliutu pravoslavnoin kirikön kielellä, kirkkoslaaviksi. Ämmöllä oltih matašša matkaoprasa ta molintačotkat.

– Meilä oli karjalan kieli ta myö olima toisien mielestä ryssijä ta oli vet se vieläi sota matkuamassa, Pentti muistelou Puolankan evakkoajan kokemukšieh.

Paikalliset pojat ajeuvuttih karjalaiseh poikah kulakkojen kera, torat šatuttih tämän täštäh. Yhen šemmosen toran jälkeh Pentti mäni itkien ämmön luokši, kumpani oli juštih moliutumašša. Ämmö otti yškäh vašta molinnan lopetettuo ta kerto: Elä poikan ite, ei ne poloset tiijä, mitä ruatah. Kun kašvetah, ei ne enämpi pera šilma. Pienellä prihačulla oma ämmö oli turva ta tuki.

– Sielä Puolankalla ta muuvval’l’aki lapset teititeltih vanhempie, mie ämmöltä kysyinki, jotta pitänöykö miunki ruveta.

Ämmö vaštasi: Elä poikan teitittele. Myö vet sinuttelemma jumalua. Kun männet teitittelömäh inehmistä, piet sitä jumalua arvokkahampana.

Kuivajärveh piäštih jälelläh vašta 1946 vuotena. Rahvašta omua äijä myöšty, parahah aikah oli henkie 140. Piti ruveta uuvveštah rakentautumah, kun kaikki talot oli poltettu talvišovan aikana. Kaikin keräyvyttih, ken toi tulleššah lehmän, ken lampahan… Yksi pikkaraini šiämehlämpiejä kyly oli Takalahen rannalla.

– Siih ni pakkautuma. Kaikin muattih siinä kylyssä lattiella. Kiukua oli semmoni, kuin teilä sielä Vuokkiniemessä. Muissan kun tuattos kera kylpimä, kuvual’ou Pentti.

Šiitä še elämä rupesi hil’l’akkaiseh järještäytymäh työllä ta taholla.

1990-luvun alun rajojen avuanta anto toivuo käyvvä toisen ämmön, muamon muamon kotimualla ta nähä šukulaisie. Vuokkiniemen Čenašta šyntysin olija Outi-ämmö tuli perehineh Šuomeh vuotena 1922, kui ni monet muut vienalaiset pakolaiset. Yksi hänen tyttäristä myöšty šilloin amnestijan aikah 1925 vuotena jälelläh Venäjän puolella.

– Myö se tiesimä, jotta muamon Mari-čikko sielä Kivijärvellä oli miehol’assa, ka yhtehyttä emmä pitän, kun ei suanun. Semmoset jykiet ajat oltih.

Huovisen Pentti oli ajan monie matkoja Šuomen Vienašta Venäjän Vienah ta jälelläh. Ne on annettu ihmisillä äijän, perehet piäštih yhteh, tuli tiettäväini ni uušie yštävykšie. Kostih on käyty puoleh ta toiseh.

– Ritva niise on šuanun hyvyä potruškua. Hyö on kävelty naisporukalla Valamot tai Solovetskin suaret. Hyvät välit naisilla ollah. Ka nyt vain soitellah toini toisella, kun on tullun tuo korona.
Kuivajärvellä ruatanut Domnan pirtti oli Ritvan ta Pentin pitämänä 17 vuotta. Karjalaisuošta kiinnoštunuita kävi kešäaikah šuurin joukkoloin. Ritvan luatimat kalitat maissuttih ta Pentin pakinat omašta šuvušta ta kylän istorijašta oltih mieleh. Kuivajärven ta Hietajärven pruasniekkana rahvašta tuli rajan toiseltaki puolelta, ylen on oltu nerokkahat artistat ta kyykän peluajat. On järješšetty koššonompelentakurššija, pietty šukuvaštauvuntoja, juohatettu rahvašta kylän časounan sluušpoih. Šiinä ni omat lapšet ta punukat pyörittih ta aina oltih valmehet auttamah, kuin ni on tapana karjalaisešša pereheššä.

– Kuule mie kun meččäkoulussa opassuin sielä Hyvinkään Rajaniemellä, siinä jo kolmissakymmenissä onnakko olin. Niin piti kirjuttua kirjutus, niin miehän sen kirjutin parahin arvosanoin, tahto kertuo Pentti, Huovisen šukuhuaran vanhin eläjä. – Suomen kielellä vet. Kiitettih ta kučuttih toisellaki kertua kirjuttamah, niin hyvin se oli miula männyn.

Oikiešša oli Pentin ämmö, ei pojat enämpi häntä perattu.

– Pentti hyvä kuule, oisko mi vuuvvenaika šemmoni, mitä vuottelet ta mielelläh otat vaštah? Tulijan karjalan kielen netälin aikana julkaissah ihmisien ajatukšie vuuvvenajoista. Himottais tiijuštua šiultaki, mi on še šiun mielehini vuuvvenaika ta mintäh?

– Keväthän se on miula mieleh. Luonto alkau elämäh ta kaikki ympärillä kasvamah. Mie kun työnki puolesta olen viettän äijä aikua mečissä. 13-vuotisesta suaten uittamassa olin, keväthommuahan seki oli.

Kirjuttaja passipoittau pakauttelušta Pentti Huovista ta hänen Taina-tytärtäh.
Kuva: Taina Huovinen. Ritva ta Pentti Huoviset 60-vuotishiäpäivänäh kešällä 2020.

Lue nämäkin:

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima, ta ihmiset šielä eletäh toisenmoiset, mitä kaupunkiloissa. Hyö ollah vierahanvaraset ta avomieliset, a konša pakajat heijän kera, nin šiun šielu puitto lepyäy. Juštih šemmosena ihmisenä on...

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Kaksikymmenyheksävuodehine, Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt syvyskuus algajen hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas tiijonkandazes biznesškolas “Skolkovo”. Kui häi sinne puutui, midä ruadau da kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.