Artikkelit

Oven luinen kahva

Olgan čuppuni: Ovi čäppih – čok čok

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 12.10.2021
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:


 
Oletko konšanih smiettin šitä, mitä kaikenluatuset ennein kuullut iänet, šuavut hajut ta virketyt šanat muissutetah tahi juohatetah šiula?

Konša mie šatun kuulomah hankavičan ta airon yhtehistä “hierouvuntalaulantua” olisin kuin kot’alašša, mieleh juohtuu oma lapšušaika ta tulou niin hyvä mieleštä. Hil’l’aset huomenekšet ta järvie myöte kaikuja karjalan pakina ta šieltä tiältä kuuluja koirien haukunta potrissetah muistieni kešäsih matkoih eri karjalaisih kylih. Ei šua uškuo, ka feirin, aštienpešumuilan haju liittyy ihalah Pirttilahen Taipalentaloh, missä ruavoin pari kešyä paššuamašša turistija yliopisto-opaššunnan aikua.

Männä kešän alušša keräytymä potruškaporukalla pitämäh naisnetälinloppuo. Kaikkie meitä yhistäy šynnyinpaikka; miän vanhemmat, ukot tai ämmöt on eletty, opaššuttu, ruattu šamoten šielä, kunne on jiänyn miänki lapšuš ta kunne myö ušeičči myöššymmä muissellen männyttä, eččien tukie nykyruatoloillana ta tähtyän tulijahki aikah.

Netälinlopun aikana nellä jo keški-ijäššä olijua naista oli muisselmien vallašša. Tiijuštima kaikki lapšuškaverit tai mielitietyt, koulun opaštajat, mielehiset hommat, kylän tanššit tai klupin diskotiekat. Hoš mistä muailman mänölöistä ni olis alkan pakina, ka kuiteski še hil’l’an vällän myöšty šynnyinkyläh ta šen kuin entiseh, nin ni nykyseh elokšeh. Ta karjalankielisehki lapšuoh.

Muate ruvetešša ken lienöy meistä tokatin, jotta ollemmako hot’a muistan oven panna šiämeštä lukkuh. Ta šiitä juohtu mieleh čäppiovi. Tuaš ni kieltä piekšömäh ta muistelomah. Meijän ämmöllä oli mukavaini čäppišalpa, kumpaista piti nuorašta vetyä. Ta oven yökši šalpuamini oli punukan ruato.

Ihan älvistäyvyin ta šamalla ni ihaššuin, konša šain kuulla kullankarvasen starinan. Potruškan täti, kumpaista kyläläiset kučuttih Lukan Muariekši, joka ilta ovie čäppih pannešša risti šilmäh ta šano:

Hospoti plahoslovi
Spuassu Pyhä-Pohoročča
yöllä ympäri,
päivällä piän piällä.

Pyörittelen piäššäni näitä kallehie šanoja ta kuulen Muarien šupetukšen ta čokkah mänijän čäpin čok čok – iänen. Passipuo tämän tiijon kantajalla ta jakajalla, meilä kaikilla kaunehekši muissokši!

Šanavakkani: Ovi čäppih – ovi säppiin / hankavičča – veneen hankaan pistetty vitsas, joka pitää airon paikoillaan soudettaessa / kot’alašša – kotosalla, kotimaassa / hil’l’aset huomenekšet – hiljaiset aamut / potrissetah muistieni – virkistävät muistiani / aštienpešumuilan haju – astianpesusaippuan tuoksu / ruavoin paššuamašša – työskentelin palvelemassa / potruška – ystävätär / netälinloppu – viikonloppu / ämmöt – isoäidit / myöššymmä – palaamme / hoš mistä – vaikka mistä / ni olis – olisikaan / muate ruvetešša – nukkumaan mennessä / ken lienöy tokatin – joku huomasi / ollemmako hot’a – ollaankohan / šiämeštä – sisältä / punukan ruato – lapsenlapsen tehtävä / älvistäyvyin – ällistyin, hämmästyin / kullankarvasen starinan – arvokkaan tarinan / risti šilmäh – siunasi itsensä ristimerkillä / Hospoti plahoslovi – Herra siunatkoon.

Foto: Oven skiäkä Vuonislahen Puaterissa

Lue nämäkin:

Timoi Munne: “Minä olen hyrzyläine briha omas ozutelmas”

Timoi Munne: “Minä olen hyrzyläine briha omas ozutelmas”

Timoinke olen konzugi luadinuh pagizuttelun, kudaman oččikokse rodih “Minä elän karjalakse”. Nygöi Unis da mierol-ozutelman enzi-illan jälles voin sanuo, gu häi eläy dai ozut telehes karjalakse. Toizielpäi: mindäh ozuttelehes, eläy häi karjalakse lavalgi. Kačot da...

Vienanmeren starinoja

Vienanmeren starinoja

Lenti pöllö Lenti pöllö: päivällä – tuulta virkistäjyä myöten, yöllä – hil’l’asuošša šakiešša huhuojašša. Lenti tietämätöintä kenen lähettämänä, Toivontyttären iäneh koulun ikkunah lenti. Iskeyty lasih, a še – šäpalehiksi – hienosiksi… Toivontytär vetäy tuntie, a...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.