Kuuntele artikkeli luettuna:
Šuomen ta karjalan kieleššä on äijä šamankuulosie šanoja, kumpasien merkitykšet männäh ristih. Lähišukukielien šanat iännehmuuvvoltah muissutetah toisieh, ka ne voijah tarkottua ihan eri aseita (= šuom. asioita). Šemmosista šanoista käytetäh termie riskišana tahi karjalakši hairiehvetäjä šana.
Konša karjalakši šanotah Ei pie varata tätä matkua, tarkotetah šitä, jotta pitäy ruohtie lähtie matkah, rohkiešti vain matata. Tahi kun Pikkaraisella on täyvet pukšut kakkua, ni ei kačo makiešta tortušta ole pakina, a ieššä on pepun pešentä ta kakkapukšujen vajehanta puhtahih. Pruasniekašša Tytöllä on košto piällä ta šiinä hiän vain vorssuiččou, šentäh kun še on kaunis vuate, kruutta, eikä nimi viha.
Karjalan kielen murtehet ollah pohatat šanavaroistah ta merkitykšien vivahtehet voijah toičči hämmäššyttyä ni iččie karjalakši pakasijua. Pakauttelin šiinä kymmenisen vuotta takaperin Kiestinkin šuululla eläjyä karjalaista. Šain tietyä, jotta mieš on ollun hyvä hiihtämäh. Kilpoihki kävi. Kyšyn häneltä: Oliko še šiun hiihtäjän taival kuin pitkä? Hiän miula vaštuau: Ka viikon mie hiihin. Elikkä pitän aikua, pitälti šanottais miun kotimurtehešša.
Tahi kahen naisen pakina. Toini tuli kostih, issutah kačotah televiisorie. Pihalla on luja pakkani tai tualetti. Ulkohuoneheh pitäis vierahan piäššä. Noo, hyväšiämini emäntä ni šanou: Mitä šie šinne lähet? Elä velli kehtua. Kuše kattilah! Hiän oli niätšen tulokaš Tunguon puolelta, missä šankuo kučutah kattilakši.
Tällä netälillä Vienankarjalaisešša pakinaklupissa ihmeteltih miun toivotušta: Hyvyä Pervomaijua! Onnakko šuomenkielisen korvih vesselältä kuuloštau. A mie kaikki ällissyin, jotta toven, enpä tähä šuaten ole smeknin. Venäjän kieleštähän tämä pruasniekan nimi tulou: Pervoje maja = enšimmäini oraškuuta. Šitä venäjänkarjalaiset kučutah Pervomaiksi, Pervomaijakši ta toičči ni Vapukši, mi tuaš on laihina šuomen kieleštä.
Šuomen nuoret karjalaiset on hokšattu lyhentyä: Hyvyä Maijua! Näin Vapušta voipi šyntyö Maijaki, kun harjautunemma käyttämäh.
Šanavakkani: äijä – paljon, aseita – asioita, hairiehvetäjä šana – riskisana, varata – pelätä, ruohtie – uskaltaa, makiešta tortušta – maukkaasta kakusta, košto – sarafaani, vorssuiččou – koreilee, kruutta – hyvät (naisten) vaatteet, eikä nimi – eikä mikään, viikon – pitkän aikaa, kauan, kostih – kylään, hyväšiämini – hyväsydäminen, hyvyä Pervomaijua – hyvää vappua, vesselältä – hauskalta, smeknie – hoksata, kun harjautunemma – jos harjaannumme.
Kuva: Vappuna Jovenšuušša.
