Artikkelit

Olgan čuppuni: Roštuo, rukehiset pečen’n’at ta uuši vuosi

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 7.1.2021
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Šuomen joulun-roštuon jälkeh olin kačellun 2000-luvulta alkuan otettuja valokuvie, mit ollah tallešša konehellani ta liitytäh miän heimokunnan Uuvven vuuvven pruasniekan viettoh. Oli šovittu pityä juhlat Zoomissa ta miun tehtävänä oli kerätä tukkuh perehkuvat ta luatie niistä pruasniekkavideo.

Vielä vuosi takaperin tämmöistä pruasnuinnan tapua ois kačottu čuutollisekši ta imminkummasekši, nykyjäh še on šuomekši šanottuna ‘uusi normaali’. Elämmä korona-aikua kahen puolen rajua ta emmä piäše toini toista näkömäh emmäkä šepyämäh. Šamua arkie tai pyhyä eletäh toisetki rahvaš. Miän nellävuotini poika kyllä on jo moneh kertah maininnun, jotta voishan ne rajat kiertyä. Emmä täh šuahen ole ruohtin šitä kuot’ella, vaikka tuška jo ois. Nykyajan nettiyhteyvet lievennetäh ikävöimistä, kun šuamma hoš joka päivä paissa pälpättyä omahisiena kera vieläi videot piällä.

Kuvie kaččuos’s’a muistelin šamalla kuin piettih Uuvven vuuvven pruasniekkua miun lapšuošša, 1980-luvulla. Šehän oli vielä neuvoštoaikua ta äijän mitä Venäjän vuuvven šuurimpah juhlah liittyjyä perinnehtä on muuttun ta unohtun jo niistäki ajoista. No ruatajalla ristikanšalla šilloin lepopäivie ei ollun kun vain yksi – 1. pakkaiskuuta. Nythän kuin lapšet niin vanhemmatki kaikin pietäh pitkyä uuvvenvuuvvenlomua. A šilloin kačo piti yksien suutkojen aikana keritä pruasnuija tai tointuo nousijan vuuvven ruatoloih. Ka juhlittih šitä oikein vesseläšti ta koko kylövehellä.

Uutta vuotta vaššen Vuokkiniemieš keräyvyttih kylän klupilla elikkä kulttuuritalolla, missä oli tarittu pruasniekkaohjelmua laulun’eh ta tanššin’eh, kison’eh ta potarkkon’eh. Piävierahie niissä iltamissa oltih Pakkaisukko ta hänen punukkatyttö Lumineiččyni. Heitä oikein vuotettih ta kuččumalla kučuttih kaikin yheššä, venyähekši še kučunta kuulošti: Ded Moroz i Sneguročka, prihodi! ‘Pakkaisukko ta Lumineiččyni, tulkua!’ Rahvaš muistau vieläki mainita, kun eryähän kerran Pakkaisukko-kor’a tuli yksinäh ta Lumineičyistä ei kuulun eikä näkyn kotvan aikua. Kaikin tahottih haitaritanššija ta tiijettih niijen alkavan vašta tuon pakollisen programman jälkeh. Yksi prihoista ei tirppan enyä šemmoista hämmenkie ta virkko melko lujah ta kaunistelomatta: “Ka minne v*ttuh še Sneguročka šai?!”. Šilloin kaikin kyläššä paistih karjalakši, no ne viralliset as’s’at oli tiettäväini valtijon kielellä.

Klupin jälkeh rahvaš kiirehettih kotiloih, jotta keritä perehen kera kaimata vanha vuosi ta ottua vaštah uuši. Šiitä tuaš puolen yön jälkeh mäntih klupilla, šielä jo oltih diskotiekan moiset tanššijaiset ta varšinki nuoret viihyttih niissä ihan huomenekšeh šuahen. Ičeki moničči vetäyvyin kotih šilloin, kun tuattoni oli jo panomašša tulet hellah. Hiän oli muhien šanon: “No mäne nyt muate.”

Uuvven vuuvven yön tanššiperinneh vieläki eläy eryähissä kylissä. Še keryäy yhteh kaikenikäsie ihmisie, eri šukupolvet. Kyläpruasniekat ta Uuši vuosi ollah niitä kyläntanššijen merkkipäivie. Šilloin on valššie, polkkua, piirileikkie tai diskon tanššie. Toivomma, jotta tämä šalpuamisien ta rajotukšien vuosi ei ševota eikä lopeta perintehie.

Yheššä kotiarhiivan kuvašša huomain sriäpnät, mitä meilä oli paissettu šilloin toičči. Resepti on šuatu Roza Nikolskajan koko Karjalašša ta Venäjälläki tunnetušta Karjalainen keittiö (ven. Karel’skaja kuhn’a) -kirjašta. Kirjan enšimmäini painoš oli vuuvvelta 1987. Šiih lyydiläisperäni etnografi oli kerännyn tietuo karjalaisešta ruokaperinteheštä, pohjana ollah rahvahalta kenttämatkojen aikana talteh poimitut arvokkahat tiijot. Kirjašta löytyy karjalaisien šyömisien reseptijä. Tutkijan kollegat muissellah, jotta Roza iče kuot’t’eli valmistua eri ruokie ta kostitti niillä ruatotovarissojaki, šentäh kun tahto panna kirjahah tarkat ohjiet.

Täššä nyt yhen iellä mainitun sriäpnän resepti. Kirjan v. 1990 šuomenkieliseššä painokšešša leivonnaisen nimekši on pantu ruisjauhokeksit. Näitä ruisjauhopiskettijä tahi ruisjauhopečen’n’oja on paissettu pruasniekkapäivinä.

Ruisjauhopečen’n’at

Tarvičet:
2 jiäliččyä
3 rkl šokeripeskuo
50–60 gr šulavoita
2 rkl smetanua
1 čl sriäpintäjauhetta tahi ruokasoodua
4 dl ruisjauhuo

Riko stauččah kakši jiäliččyä, niih lisyä kolme ruokalusikallista šokeripeskuo ta hyväsešti piekšä. Šiitä lisyä viisikymmentä tahi kuušikymmentä grammua šulatettuo voita, kakši ruokalusikallista smetanua ta yksi čäijylusikka sriäpintäjauhetta tahi jauhoh ševotettuo ruokasoodua, šen jälkeh nellä desilitrua rukehista jauhuo. Luaji pakšu taikina. Ajele še pualikalla hienosekši kuorekši, voitele pinta munankeltavaisella, luaji stokanalla ympyröitä, pane ne paissinlissalla ta paissa kiukuašša.

Reseptissä ei ole mainittu kiukuan lämpötilua ta paistamisen aikua. Smiettisin, jotta voit paistua 200-aštiesešša kiukuašša läššä kymmentä minuuttie, kuin ni vaikka roštuonpriänikät. Muissa, jotta tämän moiset sriäpnät ruttoh voijah palua.

Hyvyä ruokalyštie ta Venäjän Karjalašša alkanutta Vierissänkeškie!

Šanavakkani: roštuo – joulu / kerätä tukkuh – koota / čuutollisekši ta imminkummasekši – kummalliseksi ja kurjaksi / emmäkä šepyämäh – emmekään halaamaan / emmä ole ruohtin – emme ole uskaltaneet / omahiesiena kera – läheistemme kanssa / ruatajalla ristikanšalla – työssä kävijöillä / 1. pakkaiskuuta – 1. tammikuuta / yksien suutkojen aikana – vuorokauden aikana / koko kylövehellä – koko kyläkunnalla / potarkkon’eh – lahjoineen / yksi prihoista ei tirppan – yksi nuori mies ei kestänyt / keritä kaimata – ehtiä saattaa / muhien – hymyillen / sriäpnä – leivonnainen / kostitti niillä ruatotovarissojaki – kestitsi työkavereitakin / pečen’n’a, pisketti – keksi / roštuonpriänikät – piparit / ruttoh – nopeasti / Vierissänkeški – joulun ja loppiaisen välinen aika.

Kuvateksti: Vierissänkešellä paissettuja rukehisie pečen’n’oja.
Resepti on otettu Roza Nikolskaja Karjalainen keittiö -kirjasta, Kaleva – Oulu, 1990.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.