Kaikin vuotetah valkieta Roštuota: vot kun olis lunta ta pikkaraista pakkaista! Mitä kaikkie šaiski pihalla ruatua ta hommual’l’a roštuonlomalla ollešša?
Kaikki ruavahat tai lapšet voijah männä hiihtämäh hiihtosellyä myöten tahi mečän lumihankiloilla, ken mitä vain šuvannou. Šanotah, jotta karjalaini on šukšet jalašša šyntyn. Pätöy hiihtyä vaikka ni umpilumešša.
Šukšiloilla voit čurnie ni termältä, šamoin kuin čunalla tahi rejellä. Lapšet čunalla luijetah termyä myöten alahakši tuulet-viehkurit vain viheltäy, ruttoh kačo ta vesselän nakrun kera. Ta šiitä kiirehen kautti mäkeh uuvveštah völjäyhytäh čunieh ta šukšieh kera, jotta vain piäššä rutompah tuaš čurnimah alaš. Nykyjäh on kaikenmoista luitovehkehtä kekšitty. On rul’ačunua, luitoččua tai luitomattuo, kaikilla piäšöy korkalta alaš.
Toiset tykätäh tuaš luissella. Ken luissinkentällä luistelou, kellä tuaš oma kotilampi on mielehisempi. Järvellä on parašta männä luistelomah tahi potkučunalla luitamah, konša jiä on illenellä. Pielisjärvellä Vuonislahen ta Kolin välillä matkuaja luitotie, vot mi on vesselä luisseltava!
Kun šattunou olomah šuvišiä, šiitä paššuau luatie lumiukkuo taikka -akkua, ihan mielen mukah. Lumikurkot vain pitäy vierettyä ta piälekkäh ašettua. Lumiukon šomentamisešša voipi käyttyä luonnošta kerättyö viččua, käpyö, n’uavua ta vaikka kylynkiukuan tulipešäštä šuatuo hiiltä. Näin šynnytäh šen šilmät, n’okka, tukat tai kiät. Šliäpäkši pätöy minih kanteikka taikka kukka-aštie.
Lumien šuomini on niisi mukava ruato, uškokkua pois! Šiinä nivelet vetrissytäh ta tervehyttä vain lisäytyy. Toičči tähki hommah on hyvä muistua ruveta koko perehellä. Kolalapiella on kepie šuomie lumet pihapolkuloilta, pienemmällä lumilapiella voipi puhaštua vaikka grillipaikan ympäryštyä ta kolikalla pyyhkie vajaset. Pikkaraiset apuniekat voipi huviksi ottua kolan kyytih, kutkettamista riittäy kačo.
A kun jiät vielä ašetuttais, ei kun piätä kautti talvionkella, verekšen ilman ta kalan himoniekka! Purahalla jyššät avannon ta istuo kokotat ta šeki ilo, kun hoti höttikaloja vetelet ta maiselmie šamalla kaččelet. No toičči še kalamäki tulou vaštah, puuttuu hyvin kala, ni keitokši tai riehtiläisen šualista šuau. Ta hyvyä mieltä tulijakši netäliksi!
Vot kun tulis lunta, jiätä ta pikkaraista tai šuurta pakkaista…
Roštuo – joulu / ruavahat – aikuiset / sellä – latu / šuvata – tykätä / čurnie – laskea mäkeä / čunalla luijetah – kelkalla luistavat / ruttoh – nopsasti / völjäyhytäh – laahaavat / rul’ačuna – rattikelkka / luitomatto – liukurimatto / luitočču – liukuri / termä, mäki, korkka – mäki / lumikurkot – lumipallot / kylynkiukua – saunankiuas / šliäpäkši – hatuksi / kanteikka – sankko / šuomie lumet – tehdä lumitöitä / kolikalla – varpuluudalla / vajaset – rappuset / kutkettamista riittäy – kikatusta riittää / verekšen ilman ta kalan himoniekka – raitiin ilman ja tuoreen kalan halukas / purahalla jyššät – jäätuuralla hakkaat / hötti – pienestä kalasta / tai riehtiläisen – sekä paistinpannullisen / tulijakši netäliksi – tulevaksi viikoksi.
Kuva: Ilomančin Möhkön kylä
