Artikkelit

Olgan čuppuni: Šormet multah

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 18.5.2022
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Kevät kallistuu kešäh päin. Nurmella noušou vihanta. Valkie-, kelta- ta šinipäiset krookussat avauvutah päiväpaissošša. Koivun lehet ollah hiirenkorvalla. Meččä alkau vihertyä. Lintuset kilpua čirčetetäh. Pihamualla raštahat n’okitah kaššematosie. Nouštanehko ne mykrien loukkoloista? Kačoš jo ni piäčkyni lentelöy, alkau luatie pešyäh. Še tietäy lämpimän päivän.

Multapeikalot hoi, muanruavot kučutah! Šiemenpotakat ollah itosillah. Ikkunat kaikki käyväh vähiksi, kun erisorttiset taimenet, kumpaset on tarvittu lämmintä päivänvaluo pitin kevättä, rehotetah kašvua pituvutta tai levevyttä. Okurčat voipi kuotella panna šuorah muah, ka vot tomatit ta paprikat on kašvihuoneheh taimennettava. Kurpičan taimenet männäh avomuah. Kurpičča viihtyy lämpimäššä tuulešta šuojatušša paikašša ta šillä pitäy olla tilua tai valuo.

Potakkapellolla tatehet on vejetty ta levitetty, voipi kyntyä, luatie vavot ta ruveta kohta ni issuttamah. Kašvimuan mullat on lapiella kiännetty, liijat juuret nyhitty, multavua kompostimuata on lisätty ta hyväsešti ševotettu. Manšikoilta vanhat lehet pitäis leikata poikeš, olis hyvä ni satumullan ta tuhkan ševokšella penšahat lannottua. Kukkamua vuatiu kešäkukilla paššuajua lannotehta, šamoten ni valmista kukkamultua voipi oštua. Huh, kykräššä vetäyvyt illalla pirttih.

Koissa keitällät vereštä čäijyö, kuat mielehiseh kuppih, lisyät mettä mavukši ta kačot pihallaš. Juštih issutetut violakukat tahi orvokit noššetah piätäh ta puitto lipatah šiula šilmyäh. Kaunis on kaččuo, passipuo! Kevyän enšimmäini issutettava kukka, šitä Ilomančin puolella on vienošti kučuttu piäčkysenkukakši. Tämän tiijon kaivoin telefonistani, še on miula hyvä tovarissa, šiinä olija Karjalan kielen verkkošanakirja on kaikičči matašša.

Šanavakkani: vihanta – tuore vehreä ruoho, čirčetetäh – sirittävät, mykrien loukkoloista – myyrien koloista, muanruavot – viljelytyöt, taimenet – taimet, kumpaset – jotka, tai – šekä, okurčat – kurkut, ka vot – sen sijaan, on taimennettava kašvihuoneheh – on istutettava taimet kasvihuoneeseen, potakka – peruna, tatehet (tuah) – lanta, satumullan – puutarhamullan, kykräššä – kyttyrässä, puitto lipatah šiula šilmyäh – ikään kuin iskevät silmäänsä, piäčkysenkukka=violakukka=orvokki, kaikičči matašša – aina mukana.

Kuva: krookussat päiväpaissošša.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.