Kuuntele artikkeli luettuna:
Kevät kallistuu kešäh päin. Nurmella noušou vihanta. Valkie-, kelta- ta šinipäiset krookussat avauvutah päiväpaissošša. Koivun lehet ollah hiirenkorvalla. Meččä alkau vihertyä. Lintuset kilpua čirčetetäh. Pihamualla raštahat n’okitah kaššematosie. Nouštanehko ne mykrien loukkoloista? Kačoš jo ni piäčkyni lentelöy, alkau luatie pešyäh. Še tietäy lämpimän päivän.
Multapeikalot hoi, muanruavot kučutah! Šiemenpotakat ollah itosillah. Ikkunat kaikki käyväh vähiksi, kun erisorttiset taimenet, kumpaset on tarvittu lämmintä päivänvaluo pitin kevättä, rehotetah kašvua pituvutta tai levevyttä. Okurčat voipi kuotella panna šuorah muah, ka vot tomatit ta paprikat on kašvihuoneheh taimennettava. Kurpičan taimenet männäh avomuah. Kurpičča viihtyy lämpimäššä tuulešta šuojatušša paikašša ta šillä pitäy olla tilua tai valuo.
Potakkapellolla tatehet on vejetty ta levitetty, voipi kyntyä, luatie vavot ta ruveta kohta ni issuttamah. Kašvimuan mullat on lapiella kiännetty, liijat juuret nyhitty, multavua kompostimuata on lisätty ta hyväsešti ševotettu. Manšikoilta vanhat lehet pitäis leikata poikeš, olis hyvä ni satumullan ta tuhkan ševokšella penšahat lannottua. Kukkamua vuatiu kešäkukilla paššuajua lannotehta, šamoten ni valmista kukkamultua voipi oštua. Huh, kykräššä vetäyvyt illalla pirttih.
Koissa keitällät vereštä čäijyö, kuat mielehiseh kuppih, lisyät mettä mavukši ta kačot pihallaš. Juštih issutetut violakukat tahi orvokit noššetah piätäh ta puitto lipatah šiula šilmyäh. Kaunis on kaččuo, passipuo! Kevyän enšimmäini issutettava kukka, šitä Ilomančin puolella on vienošti kučuttu piäčkysenkukakši. Tämän tiijon kaivoin telefonistani, še on miula hyvä tovarissa, šiinä olija Karjalan kielen verkkošanakirja on kaikičči matašša.
Šanavakkani: vihanta – tuore vehreä ruoho, čirčetetäh – sirittävät, mykrien loukkoloista – myyrien koloista, muanruavot – viljelytyöt, taimenet – taimet, kumpaset – jotka, tai – šekä, okurčat – kurkut, ka vot – sen sijaan, on taimennettava kašvihuoneheh – on istutettava taimet kasvihuoneeseen, potakka – peruna, tatehet (tuah) – lanta, satumullan – puutarhamullan, kykräššä – kyttyrässä, puitto lipatah šiula šilmyäh – ikään kuin iskevät silmäänsä, piäčkysenkukka=violakukka=orvokki, kaikičči matašša – aina mukana.
Kuva: krookussat päiväpaissošša.
