Artikkelit

Puita metsässä, nuoria koivuja ja mäntyjä enimmäkseen

Olgan čuppuni: Šuomešta on löyvetty uuši kärväislaji, kumpani eläy meččälintujen pešissä

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 17.9.2021
Asiasanat: Olgan čuppuni

Laji on Šuomešša luajalti levinnyn, ka luvultah harvinaini. Koko muajilmašša ikkunakärpäsie on šiinä 420 lajie. Uuši laji eläy meččälintujen pešäkololoissa. Šentäh šen šuomenkielini nimi voiski olla metsäikkunakärpänen (karjalakši kiännettynä meččäikkunakärpäni).

Šuomešta on löyvetty tietehellä uuši kärväislaji.

Uuši laji on 4–5 millimetrin šuuruvuini, hoikkani ta mušova laji, kumpani kuuluu ikkunakärpäsien heimoh. Šuvun parahiten tunnettu evuštaja on liäväikkunakärpäni, min lisäkši Šuomešša on tiijetty pitemmälti muštaikkunakärpäni.

Koko muajilmašša ikkunakärpäsie on noin 420 lajie, kumpasista šuurin oša eläy muapallon äkeillä ta kuivilla alovehilla. Niin ni Šuomešša tiijetyt lajit on ašettauvuttu elämäh kuivilla elinšijoilla, kuin elukkojen pešissä, missä niijen toukat ečitäh šualehekšeh toisie pöpökkäisie.

Uuši laji eläy meččäalovehien lintujen pešäkololoissa ta -liukkuloissa. Šentäh šen nimi voiski olla meččäikkunakärpäni.

Laji on Šuomešša luajalti levinnyn, ka luvultah harvinaini. Meččäikkunakärpäni on tiijuššettu vain Šuomešša, ka še varmah löytynöy lähialovehiltaki.

Olenta tiijuššettu jo aikoja, vašta nyt tutkimuštyö šuatu valmehekši

Meččäikkunakärpäsen olenta on ollun tiijošša jo parikymmentä vuotta. Ensin laji oli viärin miäritetty, kuni kakšišiipistutkija ta Helsinkin Luonnontietehellisen keškušmusejon digitointikoordinattori Jere Kahanpää ei ruvennun epyälömäh karväistä tietehellä tuntomattomakši.

Šelvitäntäruanta pietty vuosiksi, ka nyt työ on lopulta šuatu valmehekši tutkimušohjelman mukasešti, kumpaista on tuken ympäristöministerijö. Laji kačottih tätä iellä tuntomattomakši ta še šai tietoyhtövehen hyväkšytyn lajistatussan nimineh.

Lajin kekšimiseššä tärkieššä roolissa olijan Jere Kahanpään čestiksi, lajin tietehellä uutena kuvannuot tutkijat Jaakko Pohjoismäki ta Antti Haarto annettih šillä nimekši Scenopinus jerei.

Virallini tietehellini šeloššuš, mitä luajittih Päivännoušu-Šuomen yliopiston ta Turun eläinmusejon tutkijat, on julkaistu Zookeys-leheššä.

Kiäntän vienankarjalakši: Olga Karlova
Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-12100749
Šulkuloissa on kiäntäjän kommentti

Lue nämäkin:

Meijän šuvun naiset

Meijän šuvun naiset

Tämä on jatko-oša. Alku on täššä. Uušien perehien šynty Majuri Salomon Enbergin johtamien ruoččilaisien hyökkäykšen aikana Grigorilla oli 19 vuotta, a hänen tulija Okahvie-naini oli kuušivuotini. On kuvittelomatointa, min ihmehen anšijošta heijän vanhempien onnistu...

Meijän šuvun naiset

Meijän šuvun naiset

Haluon omistua kerrontani meijän “vašemella olkapiällä” ta šen eryähillä nykysillä jatkajilla. Muutoma vuosi takaperin mie luvin Narine Abgar’anin kirjuttaman kirjan “Ihmiset, kumpaset ollah aina miun kera”. Milma šyväšti liikutettih šemmoset šanat: “…Šie olet...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.