Artikkelit

Eri karjalan kielen sanoja sinisellä fontilla

Olgan čuppuni: Tuli aika paissa piekloloista

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 5.10.2022
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Meijän 1901 vuotena šyntynyt vanhaämmö muisti vielä mainita piekloloita. Hyö čuarin aikua Karjalan šakeih meččih puattih ta peitošša elettih. Saltatan sluušpa niätšen oli pitkä, pahimmillah kakšikymmentäviisivuotini, šitä ni puattih. Ken olis voinun uškuo, jotta pakinat piekloloista myöššytäh! Šemmoni aika vain on elettävä, tahot tahikka et. Miänki aijan piekloit ket meččäkämpillä peittoh puatah, ket valtijonrajašta piäličči vierahih maih männäh. Ajattelin täh kirjutukšeh kerätä tietuo entisaijan piekloloista. Mitä vienalaiset pravovanhemmat heistä tiijettih šanella?

Päivännoušu-Vienašša olijašša Tunkuon Puurnunvuarašša eli kolme piekloita. Hyö šielä kaškie poltettih ta huuhtua piettih. Noššettih ni šuuret aitat ihan puurnujen keralla, niissä puurnuloissa piettih vil’l’ua. Šiitä vuara šaiki Puurnunvuaran nimen. (Virtaranta 1958: 108.)

Matkuamma Päivänlašku-Vienah. Akonlahen Oinašvuarašša, kumpani oli korkevuoltah niisi melkoni vuara, piekloit piettih piilopirttijä. Šyömistä käytih kyläštä, mitä ni šuatih. Oinašvuaran nimi šamoten liittyy piekloloih. Oinahakši šanotah vanhempua pokkuo, ta piekloijen še oinaš olis pitän tappua šielä vuaralla. Rahvahan mukah šentäh vuarua ruvettih kuččumah Oinašvuarakši (Virtaranta 1958: 108.)

Šuomen puolella olijat karjalaiset kylät Kuivajärvi ta Hietajärvi on šynnytty 1700-luvun loppupuolella. Kylien šynnyntä liittyy piekloijen istorijah. Enšimmäiset eläjät oltih Venyähän puolelta saltatan sluušpua puannuot piekloit Tunkuon Koivuniemen ta Šuikujärven kylistä päin (Virtaranta 1972: 50–54.) Paššuais täh onnakko šanuo: ei hyvyä ilmain pahua.

Ielläh himottais lukie palaista Lauri Kuntijärven Yheššä ylettih -romanista, kumpani on painettu 1943 vuotena ta kertou 1920-luvun Vienan Karjalan jykeistä ajoista. Vienankarjalakši romani on piäššyn lukijan käteh vuotena 2004, kiäntäjä on Raisa Remšujeva.

Kuvakaappaus sivusta

Šanavakkani:

piekloi – karkuri, vars. sotilaskarkuri, vanhaämmö – isoisoäiti, saltatan sluušpa – sotapalvelus, saltatta – sotilas, čuari – tsaari, šakeih meččih – sankkoihin metsiin, puattih – pakenivat, peitošša elettih – salaa, piilossa elivät, pakinat myöššytäh – keskustelut palaavat, piäličči – ylitse, pravovanhemmat – isoäidin tai isoisän vanhemmat, Päivännoušu-Viena – Itä-Viena, Päivänlašku-Viena – Länsi-Viena, pokko – pässi, onnakko – luultavasti, kenties, jykie aika – ankara aika.

Lähtehet:

Pertti Virtaranta. Vienan kansa muistelee. Porvoo: WSOY, 1958.
Pertti Virtaranta. Polku sammui. Helsinki: Kirjayhtymä, 1972.
Lauri Kuntijärvi. Yhessä ylettih, romaani. Kiäntän vienankarjalakši Raisa Remšujeva. Petroskoi : Periodika 2004. š. 119–120.

Voit kuunnella Yhessä ylettih -romanin iänikirjana (lukijana Pekka Zaikov): https://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/aanikirjat/

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Tämä viesti on jälkipolvilla

Tämä viesti on jälkipolvilla

Piäkuva: Santra Remšujeva jätti meilä omie muisselmie. Kuva: Raisa Remšujevan pereharhiiva Muamoni, tunnettu starinankertoja Santra Remšujeva tämän vuuvven 6. oraškuuta ois täyttän 110 vuotta. Keräyšmatkojen aikana kirjutin häneltä starinoja ta lauluja šekä monie...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.