Artikkelit

Olgan čuppuni: Vapun šiä on kolakka – Ylen meteorologi: ”Lämmitteliytymäh pitäy männä kylyh”

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 29.4.2021
Asiasanat: Olgan čuppuni

Šiä pisyy keškimiäräistä vilumpana koko loppunetälin, ka päiväni voipi ni näyttäytyö. Vihmah Vappuna voit ruveta, ka onnekši ei äijyä.

Koko muata vaivuajašta talviesešta ei piäše eris lähipäivinä, niin jotta pruasniekkana vilu tuntuu luissaki.

– Viime päivinä viilietä ilmua on virrannun šuurimpah ošah Šuomie, ta ilmavirtauš iellähki käypi pohjasen puolelta. Šuurempua lämpenömistä ei pie vuottua Vappuh šuaten, niin jotta lienöy viluhko kevätšiä, šanou Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Hiän kuitenki pehmittäy: Pervomain šiä ei ole šamanmoini kuin männä netälinlopun.

– Ei še niin kolkko ole kuin männyt netälinloppu, konša tuuli ta toiččinah räntyä hyväsešti nakkeli. Luvatah heikkosempua tuulta.

Vapun vaštuantapäivä ta iče pruasniekkapäivä ei äijälti erota toisistah. Päivälämpötilat ollah Šuvi- ta Keški-Šuomešša läššä kymmentä aštehta ta pohjosešša nollan molommin puolin. Yöllä voit tulla pakkaista šuveššaki.

– Kyllä täššä keškimiäräistä vilumpua šiätä pitäy tämän šulakuun loppupuolella, Huutonen šanou.

Lämmön peräššä ei kannata lähtie muuvval’l’a kotimuah, kun koko Šuomi käršiy kolakkašiäštä. Huutonen n’euvouki lähtie eččimäh lämmintä kylyštä.

Päiväni näyttäytyy toiččinah

Huutonen aprikoiččou, jotta kun kuivua ta kylmyä ilmua virtuau pohjasešta, pilvikate voit toičči repiellä ta päiväni piäšöy paistamah.

Päivällä kuitenki muovoštuu kuuropilvijä, ta vettä tahi räntyä voit tulla kuuropäissä koko muašša.

– Kaikkieh vihmamiärät ei olla onnakko šuuret. Massiivisie šajealovehie ei ole kuitenki tulošša, Huutonen kertou.

Hänen mukah oraškuun enšimmäini netäli jatkuu šamanmoisena.

– Ei ole merkkie šiitä, jotta šiä muutteliutuis kešäsempäh puoleh. Tavallah virtaukšet käyvväh iellähki šamašta šuulušta.

Vappu 1998 oli lämmin

Ilmatietehen laitokšen šivuloilta voipi kaččuo, mimmoni Pervomain šiä on ollun eri vuošina. Lämpötilan lisäkši voipi kaččuo lumen šyvyttä Vappuna eri puolella muata.

Helsinkin Kaisaniemen mittaušašemalla piäštih Vappuna 1998 äšen 18,9 lämpöašteheh. Lunta oli Helsinkissä muašša enimmäkšeh vuuvven 1941 Vapun pruasniekkana, 27 šenttie.

Kiäntän vienankarjalakši: Olga Karlova
Lähteh: https://yle.fi/uutiset/3-11903349
Kuvašša: Karjalaini ikikalenteri

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.