Artikkelit

Olgan čuppuni: Vienankarjalan etäopaššunta on alkan Itä-Šuomen yliopistošša Jovenšuušša

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 12.10.2020

Täh uutisčuppuseh tulou kerran kakši kuušša Olga Karlovan juttuja ta uutiskiännökšie vienankarjalakši. Olga on Vuokkiniemeštä šyntysin olija ta nykyjäh Jovenšuušša eläjä karjalan kielen opaštaja ta tutkija.

Vienankarjalan etäopaššunta on alkan Itä-Šuomen yliopistošša Jovenšuušša

Tänä šykyšynä pietäh kakši yliopiston opaštujilla tarkotettuo vienankarjalan kielikurššie: peruškuršši ta jatkokuršši. Opaššunta tapahtuu loittuota Zoomin kautti. Peruškuršši, kumpasella opaštuu 25 opaštujua, on piäššyn puoleh välih. Opaštajana ollešša tiijuštelin opaštujilta eryähät karjalan kieleh ta karjalaisuoh liittyjät as’s’at. Miun tiijuštelomisih on kerinnyn vaššata kuuši opaštujua. Heijän kertomiset ollah tämän kirjutukšen tavuššalla.

Karjalan kieltä šuau opaštuo Itä-Šuomen yliopistošša šivuainehena. Kielikurššiloista taritah kolme kurššie, kahen ylempänä mainitun luventokurššin lisäkši omua pakinataituo voipi hivuttua Pakinakurššilla. Šeuruava vienankarjalan pakinakuršši pietäh Roštuon lomien jälkeh kevättalvella. Olen pitämäššä vienankarjalan opaššušvuotta tiälä Jovenšuušša jo nellättä kertua.

Karjalan peruškurššin monet opaštujat otetah pakollisena lähišukukielen luventokurššina. Ta še hyvä, kuin tämmöni mahto nykyjäh on. Jatkokurššilla männäh ne, ket tahotah šyventyä omie tietoja karjalan kieliopista. Pakinakurššilla, kumpani on ns. harjotuškuršši, piäšöy jo pälpättämäh karjalakši.

Opaštujien joukko on kirjavaini. On kielen, istorijan, teologijan, kulttuurintutkimukšen opaštujie. On perušopaštujie ta i jatko-opaštujie. Monilla on ollun karjalaisie helieššä heimokunnašša, ka on ni melkoni joukko šemmosie, ketä karjalan kieli kiinnoštau šuomen šukukielenä ta uhanalaisena kielenä. Eryähänä opaššušvuotena miun yksi opaštuja šai tietyä šukuyhtevykšistäh Karjalah kerrottuo vanhemmillah, jotta oli alottan karjalan kielen opaššunnat. Vašta šilloin muamo šaneli, jotta heijän ämmö oli Raja-Karjalašta.

On mukava, jotta opaštujajoukošša on kuin šuomelaisie, niin ni Venyähältä tulluita karjalaisie. Šamoin on rikeneh ni muijen maijen opaštujie. Tänä šykyšynä loittuotaopaššunnan mahollisuš on šuanun vienankarjalan kurššilla kakši Šuomen toisista yliopistoloista tullutta opaštujua . Hyö tahotah šuorittua juuri karjalan opinnot, kumpaset tariččou vain Itä-Šuomen yliopisto.

Tämän vuuvven opaštujien kešeššä on monieš studentti, ken on ičen opaštun livvinkarjalah ta ihan hyväsisti mahtau paissa ta kirjuttua karjalakši. Yksi opaštuja on käynyn livvinkarjalan yliopiston kurššin ta nyt tahtois šuaha lisäksi kielitietuo vienankarjalašta, šamoin kuin neki, kumpaset on opaššuttu liygie iččenäisešti. Ainaški yksi opaštuja on tullun vienankarjalan kurššilla šentäh, kun tahtou piäššä šuorah eteläkarjalan jatkokurššilla, kumpaista taritah yliopistošša tulijana kevyänä. Šuurempi joukko opaštujie on vašta alottamašša karjalan opaššukšet. Ka monen himottais tuttavuštuo ta opaštuo eri karjalan murtehih, jotta šuaha kokonaiskuvan karjalan kieleštä. Yksi opaštuja kirjutti, jotta “tahtozin malttua paista kaikil karjalan piämurdehil”. Nuorien šuuri tolerantti tiijonhimo vetäy puoleheh.

Mitä opaštujat vuotetah kurššilta? No ennen kaikkie käytännön kielen taitoja. Luvettelen eryähät vaštaukšet: “Vuotan kursal, ku sen jälles malttazin hos vähän paista vienakse, engo vaigu ellendäs” tahi “Jokainen luvento on lahja, koska saan kuulla ja puhua karjalaa. Se muistuttaa minulle kotikylääni. Nyt tavoitteenani on oppia puhumaan kieltä” šamoin niisi ”Odotan, että kurssin jälkeen osaisin ja uskaltaisin puhua edes hiukan karjalaksi. Meidän naapurimme kertoi olevansa karjalainen ja puhuvansa varsinaiskarjalaa, joten haluaisin pystyä tämän kurssin jälkeen kahvittelemaan (juomaan teetä?) ja keskustelemaan hänen kanssaan karjalaksi.”. Nuoret opaššutah karjalah ei männyön ajan folklori- tahi museinkielenä, vain šentäh jotta ruveta käyttämäh šitä kuin elävyä kieltä, kumpasella on tulija aika: ”Olen innokas oppimaan karjalaa riittävän hyvin, että uskallan tuottaa sitä itse. Ymmärrän sitä nyt jo varsin hyvin, myös livviä, mutta haluaisin pystyä puhumaan ainakin jonkin verran”.

Nyt on koittan šemmoni aika, jotta nuori ristikanša hyvin malttau kielen šäilymisen tärkevyön ta tahtou ičeki ruatua hiäššä olijan kielen hyväkši. Täššä karjalan kielen opaštujien konkrettiset ajatukšet ta meininkit: ”Opiskelu herättää myös laajasti ajatuksia karjalan kielen asemasta ja sen tulevaisuudesta. Janoan lisää tietoa ja haluaisin omalta osaltani olla edistämässä ainakin tietoisuutta karjalan kielestä.” šamoin kuin ” …haluan erikoistua opinnoissani karjalan kieleen ja kulttuuriin ja toimia elvytystyön parissa.”.

Oikein lämmittäy ta antau toivehta tieto šiitä, jotta moni opaštuja yhistäy kielen ta šen perspektiivit omah elokšeh ta pereheh: ”Haluan, että karjalan kieli säilyisi meidän perheessämme, siksi tulin karjalan kielen kurssille.” Ta perehki, karjalaini šuuri šuku – helie heimokunta, ei jiähä šivuh ta ollah vain ruati jo ruavahan lapšen ruatoloista ta pluaniloista: ”Oman perehenke puaksuh pagizemme minun buabas i died’ois i heijän perehis da olen ainos tiennyh, što hyö oldih karjalažet. Nygöi minun vanhembat ollah ylen hyväs mieles sendäh, ku olen jo mondu vuottu opastunnuh karjalan kieleh ezmäi yksin da nygöi sežo yliopistos”. Omahisen myötämieli, n’euvo ta kannatuš vain lisyäy väkie ta intuo nuorešša inehmiseššä.

Luvennot matatah eteh päin. Taivutamma šanoja, luvemma, kyšelemmä ta vaštualemma, kummekšimma ta kuot’t’elemma panna mieleh karjalan kielen ta rahvahan ikivanhoja viisahukšie, ka šamalla elämmä nykyaikua ta tahomma, jotta kieli kuuluis nyt ta tiälä, missä ičen olemma. Opašteliuvumma loittuota opaštamah ta opaštumah internetissä jokahini oma kojin čupušša istuon. Tiijuššettavua on riittäväšti: kuin šuaha š:n ta č:n piällä olijat šliäpät omah tietokoneheh ta telefonih, onko Ontrei Malisen ajoista karjalan kieli äijälti muuttun, kuin piäššä tolkkuh verbien taivutannašta ta muistua kaikki vokali- ta konsonanttivaihtelut.

Tulijakši kertua kotih luajittavakši annettu tehtävä.

 

Lue nämäkin:

Omat mečät ollah mielusammat

Omat mečät ollah mielusammat

Entisaikojen karjalaisen ihmisen elämä oli yhteiseluo mečän kera. Koko elämänpiiri oli puuta: rakennukšet ta kulkuvälinehet, työvehkehet ta pyyvvykšet, talon tarpehet ta lapšien kukkaset. Puu on ainut materiali, kumpani kaunistuu ijän ta käytön mukah. Monet puulajit...

Voibigo korona auttua karjalan kieldy?

Voibigo korona auttua karjalan kieldy?

Kandurahvahien kielis voidas tulla uvvet einehet nygyaigazien, koronah joudunuzien da pöllästynnyzien ristittyzien piälöih. Ylimiäräzet tuottehet jiähäh jällel. Kaikenmostu eluo on jo liigua, ei sen verdua jo pie rahvahale. Muailmu on täyzi lomuu da romuu. Rahvas...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.