Artikkelit

Olgan čuppuni: Virvon varvon, vuuvvekši tervehekši

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 26.3.2021
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Männä netälinloppuna kävimä virpoviččua mečäštä. Hanki kanto pikkaraisen, vanhemmat piäštih ken hiihtämällä, ken lumijalaččiloilla harpaten. Tuuli oli vihakka, ka mieli hyvä, kevättä kohtihan matkuamma. Pakkasella mečäššä liikkuos’s’a termospullon palava čäijy ta voilla voijettu muššan leivän palani on kaikičči oltu parašta eväšniepšiempäistä.

Äijyäpäivyä olen moničči viettän potruškani vanhempien luona Vieljärven Ruizniemeššä. Pruasniekka on kallis, šitä pietäh kaikešša rauhašša, ilmain kiirehtä ta hoppuo. Šuovattana lämmitetäh kyly, krassitah jiäličät, mietitäh pruasniekka-atrivuo. Pyhänä huomenekšella potruškan muamo havaččeutuu aikaseh, jotta keritä kaččuo päivän noušuo. Kun päiväni pläššinöy, ikraiččou, ni še on hyväkši. Heilä ativoiješšani ainaški yhtenä Äijänpäivän huomenekšena päiväni oli kisannun, muamo oli šiitä ylen hyvilläh.

Šiitä on sriäpintäaika. Paissetah äijän ta kaiken sorttista, no ei kalittua libo šipainiekkua. Äijänäpiänä ei šua vet ajelupualikkua kolissella. A vot talkkunašankie ta marjapiiruata šyyvväh vačat kačo täyvekši. Šiitä voit ni kostih lähtie sussietoih… Hyvä on näitä muissella, poklona Ruizniemeh!

No mitäš ruatah netälie ennein Äijyäpäivyä, Virpopyhänäpiänä? No tiettäväini virvotah. Virpovičoissa pitäis olla ukonlammašta. Ta ne vičat on ollun tapana pityä oprasan ieššä Äijähpäiväh šuahen. No voijah ne olla ni mal’l’akošša. Šiitä virvotah vičalla ta luvetah:

Virvon varvon,
vuuvvekši tervehekši,
netäliksi velkapiäkši:
šiula vičča – miula kakkara.

Ennein vanhah virvottih ensin kotiväki ta šiitä mäntih liäväh, missä virvottih joka lehmä tai muu šiivatta. Sussietaštaki on käyty virpomah. Šiitä kun netäli mänöy ta tulou Äijäpäivä, virpojalla viijäh kakkara. Tänä vuotena emmä onnakko piäše sussietua virpomah-varpomah, no šamašta puašta šyöjät – vuottuat ta olkua valmehet!

No ta hyvyä Äijyäpäivyä!

Šanat:

virpovičča – pajunoksa / niepšiempäistä – herkkua / Äijäpäivä – pääsiäinen / potruška – ystävätär / krassitah jiäličät – maalataan pääsiäismunia / atrivo – ateria / havaččeutuu – herää / päiväni pläššinöy – jos aurinko tanssii / ikraiččou – leikkii / ativoija – vierailla / spiäpintäaika – leivonta-aika / paissetah äijän – leivotaan paljon / kalittu = šipainiekkua – karjalanpiirakoita / ajelupualikka = ajelusvärttin(ä)– piirakkapaalikka, kaulin / talkkunašankie = talkkunpyöröi – talkkunapyörö / kostih – kylään / sussietoih – naapuriin / poklona – kumarrus / Virpopyhäpäivä – palmusunnuntai / ukonlammas – pajunkissa / oprasa – ikoni / kakkara – ohukainen / šiivatta – karja / netäli – viikko / onnakko – luultavasti / puašta – padasta.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.