Kuolan niemistön saamelazien naisliittoh kuulujat naizet gostittih Karjalan tazavallas: Vieljärvel da Petroskoil. Kaččuo Karjalan Kielen Kodi -yhtistyksen ruandua Vieljärven kyläs oli ajeluksen tarkoitus.
Kuulta saamelazien kieldy tänäpäi on ani harvu dielo. Jogahizel kuvves saamelazes naizes täkse päiviä on mitah yhtevys saamelazien kieleh da kul’tuurah. Vahnembat naizet paistah saamekse ihan hyvin, kaksi nuorembua nastu sidä opastutah, hyvin ellendetäh paginkieldy. Sanommo, boikoiijäkäs naine Valentina Kirillova pidäy lekkehel Kuolan niemistön saamelazien kuulužembas eländykohtas Luvjärvel olijua Jelle-pajojoukkuo (karj. “Eliä”). Sinne naizet kerävytäh ičepäiviidäh, ilmai virrallistu johtajua da palkua. Enne penziele lähtendiä Valentina ruadoi saamelazien ruadivos, saamen kielen spetsialistannu rahvahallizien kul’tuuroin keskukses. Naine hyvin pajattau, maltau lavloi da jouguloi – saamelazien perindöllizii pajatandoi. Häi on suuri käziruadoneroniekku, ombelou pedran nahkas, kiändäy saamen kielespäi da saamen kielele, ezimerkikse, ven’ankielizii pajoloi saamen kielel. Vie kaksi joukos olijua nastu sežo kävväh “Jelleh” pajattamah kodidieloloin keskes. Sanommo, Alla Vasiljeva nygöi kaččou bunukkua Piiteris, auttau lapsii, ga täytty vägie vuottau Luvjärvele iäres tulendua. Häi maltau räpätä saamekse, on boikoi da kebjei jallal. Allal on kolmekymmen kolme vuottu ruattuu lapsienkazvattajannu, häi opasti saamen kieldy pienile lapsile Luvjärvel. Nygöi detsavus saamen kieldy ei ole.
Nuori naine Svetlana Sedneva on rodivunnuh Luvjärvel, nygöi eläy Murmanskas. Häi nelli vuottu opastui Norviegies, tiedäy pohjas-saamen kieldy da ruadau norviegienkielizenny kiändäjänny.
Kaikin naisjoukkolazet ollah libo buaboit, libo muamat. Sanommo, Dinara Skavronskaja on saamelaine muaman puolespäi. Häi on nellän lapsen muamo da olis valmis työndämäh omii pikkarazii saamelazeh kielipezäh, ku se olis. Ottua neruo Vieljärven kielipezän ruandois oli saamelazien naizien himo. Hyö uskotah, ku suahah luadie oigei kielipezä Luvjärvel da paheksitah sidä, ku nygözet ruandat saamen kielen hyväkse ei olla moizet effektiivizet kui kielipezä. Netgi vähät jälgimäzel aijal vai pienetäh. Saamen kieli on vahnemban polven kieli da se tilandeh äijäl pohodiu karjalan kielen tilandeheh. Matkan hommuaju, tundiettu saamelaine aktivistu Valentina Sovkina uskou huaveilou kielipeziä:
‒ Myö tulimmo Vieljärveh Karjalan Kielen Kodih piädykauti käymäh, kaččomah kielipezän da Koin ruandua. Karjalan Kielen Kodi on taki kuulužu kohtu pienien rahvahien keskes. Sidä tietäh koinnu, kus kaikin paistah vai karjalakse da karjal on ruadokielenny. Kohti sanon, meijän naizil suu avvoi joudui. Oma kieli voibi olla piäkielenny! Tiettäväine, myö tahtozimmo nengoman koin, kui tiä on, ga se täkse aigua meih niškoi on mahtotoi. Olis hyvä toinah allata fatieras, kunne vois oppie luadie pieni kielipezä. Meil on tärgei tiediä, ku oletto olemas työ. Teil stuanivui, mindäh sit meil ei stuanivu!
Kolmen päivän olendu karjalazien kyläs da karjalazien yhtevykses oli täyzi. Karjalazet da saamelazet naizet yhtes kačottih kielipezän materjualoi, piettih käziruadoloi, paistih omas tavallizes elaijas. Tiettäväine, ei mennyh aigu pajoloita da magieloita syömizitä. Tuomazikse gost’at tuodih hirven lihua, pedran sydämyksii da šl’uboidu. Liendy pedranlihas hyö sanotah “сāмь вя̄р”, šl’uboikiiselii “луэмман киссель”. Yhtes pastetut suurimšipainiekat roittih gostien lembisyömizekse.
Saamelazet
Saamelazien simvolannu on kruugu. Yhtes Vieljärven naizienke luajitut tytit roittih sovun kruugakse.
Saamelazet ollah vähembistörahvahii. Vuvven 2010 statistiekan mugah
Ven’al eläy kaikkiedah 1 799 saamelastu, niilöis Murmanskan agjal – 1 599. Täs luvus 900 saamelastu eläy Lujärven piiris da Lujärven kyliä pietäh rahvahan suurimannu eländykohtannu (659 hengie). Saamen kieli on häviemäzilleh olii kieli.
Saamelazet naizet ollah hyvin monipuolizet. Hyö pietäh omua iččie lujinnu, kestäjinny da rohkieloinnu. Tavan mugah hyö maltetah mondu ruaduo hyvin. Käzil ruandu-čopotandu da magien razvahizen syömizen valmistandunero kuuluu läs jogahizeh. Saamelazet naizet maltetah pajattua da astuo pitkät matkat. Rahvahan pajoloin keskes on yksi moine, kui yksi saamelaine naine iški kihlat kahtenkymmenen yheksän norviegielazenke naizenke dai ennitti heijät ruadoloin mugah! Niilöis aijois norviegielazet naizet ei ruohtita mennä kiistai saamelazienke. Vot moizet kuulumizet…
Teksti ta foto: Natalja Antonova, 29.6.2022 Oma Mua
