Artikkelit

Omamualaiset

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 7.10.2020

Vuosi 2020 tuli juhlavuuvvekši ei ainuoštah Karjalan tašavallalla ta Oma Mua -lehellä, ka vielä ni Raisa Remšujevalla – kanšanrunouven tutkijalla, kiäntäjällä, opaštajalla, lehtimiehellä.

Folklorin tutkija

Raisa Petrovna on šyntyn 3. šajekuuta 1950 Uhtuon piirin Tollonjoven kyläššä. Lapšuošta alkuan Raisa on čukeltun ei ainuoštah karjalan kielen iänilöih, vain rikkahih folkloriperintehih. Hänen muamo Santra Remšujeva (1914–2010) oli vienankarjalaisien starinojen, runojen ta perintehien tietäjänä, a ämmö Mari Kyyrönen (1883–1979) oli hyvänä kertojana, kumpasen tiesi šuomelaini tutkija Pertti Virtaranta.

Vuotena 1973 Raisa Remšujeva lopetti Petroskoin valtijonylopiston istorijallis-filologisen tietokunnan šuomelais-ugrilaisen ošašton. Vuosina 1972–1994 hiän ruato Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomiehenä.

Raisa Petrovna tutki karjalaista kanšallista balladie. Folkloriretkien aikana hiän keräsi runoja, itkuja, balladija, starinoja. Tämän ruavon tulokšena oli painettu juonitemaattini Karjalan rahvahan balladit -katalogi (1990), tutkimušruavot “Elias Lönnrotin “Kanteletar” ta rahvahan laulu” (1990), “Karjalan rahvahan balladi ta Elias Lönnrotin “Kanteletar” (1993) ta Elias Lönnrotin matkoja: matkamuisselmat, päiväkirjat, kirjaset 1828–1842 -kirjan venäjännöš (1985).

Opaštajan ruato

Raisa Remšujeva otti ošua opaštujien valmennukšeh. Hiän opašti vienankarjalua ta karjalaista kanšanrunoutta Karjalan pedagogisešša instituutissa.

Mie tuttavuššuin häneh vuotena 1993. Šilloin hiän opašti meilä, enšimmäisen kurššin opaštujilla, karjalan kieltä. Joka luvennolla myö ikäh kuin šiirtymä vuosija tuakše päin pohjoiskarjalaisen kylän muajilmah. Raisa Petrovna ei yksistäh opaštan meitä pakajamah karjalakši, ka vielä i kerto meilä äijän karjalaisista perintehistä ta kostitti kanšallisen keittijön šyömisillä.

Myöhemmin Raisa Remšujeva luki meilä Karjalan folklori -opaššuškurššie. Miun muistih jäi hyväntahtosen opaštajan muoto kuva.

Kirjallini tuotanto

Raisa Petrovna valmisti kakši lapšienkirjua: “Ihmehhete” (1999) ta “Kolo-kolo kotasie” (2006), ošallistu opaššuškirjojen ta “Luventakirjojen” luomiseh. Yheššä Pekka Zaikovin kera Raisa Remšujeva valičči kanšanrunouven esimerkkijä koululaisien lukomista varoin ta kiänti vienankarjalan murteheh venäläisie klassillisie tevokšie.

Raisa Remšujevan kirjallini tuotanto ei ole šuuri, ka kaikki hänen julkaisut autettih vienankarjalan kirjakielen ta karjalankielisen kirjallisuon kehityštä tašavallašša. Omissa tevokšissah hänen onnistu ei ainuoštah lainata erähie kuvailukeinoja kanšanrunouvešta, vain luonnollisešti šiirtyä niitä individualisen taitehellisen luomistyön alalla. Allakirjuttuas’s’a omie luomistevokšie luatij a käyttäy peittonimijä Iro Joki ta Kuitin Sara.

Merkittävä kiännöštyö

Melkein Oma Mua -lehen peruštamisešta alkuan Raisa Remšujeva ruato toimitukšešša ta vaštasi vienankarjalan murtehella kirjutetušta ainehistošta. A kun vuotena 1999 ruvettih kaččelomah vienankarjalaisilla tarkotetun erillisen painokšen julkaisomista, hiän tuli Vienan Karjala -lehen toimitukšen johtoh.

Näin Raisa Petrovna autto ei ainuoštah journalistiikan kehityštä vienankarjalan murtehella, vain kirjallisuon kehityštä, šentäh kun juuri lehen ilmeštymiseštä alkuan šuahah alku kaikki nykyaikaset kirjallisuot. Raisa Petrovna erosi lehen toimittajan virašta vuotena 2006.

Šamanaikasešti journalistisen toiminnan kera hiän kiänti aktiivisešti. Raisa Petrovna ošallistu Piiplijan kiäntämiseh vienankarjalaisella murtehella 1900-luvulta alkuan. Eri vuosina oli julkaistu “Iisussan elämä” (1992), “Jevanheli Markin kirjuttamana” (1996), “Jevanheli Lukan kirjuttamana” (1999), “Apostolien toiminta” (2004), “Uuši Šana” (2011). Lisäkši hiän kiänti karjalakši Lauri Kuntijärven Yheššä ylettih -romanin (2004).

Raisa Remšujevan tieto- ta kiän nöštoiminnan huipputulokšekši tuli Kalevala-eepossan kiännöš vienankarjalakši, kumpani ilmešty Šuomešša vuotena 2015.

Karjalan kielen kehittäjä

Kanšanrunouven tutkimukšet, taitokirjallisuon tevokšet, Raisa Petrovnan luatimat kiännökšet tuntuvašti autettih karjalan kielen, kirjallisuon ta kanšanrunouven kehityštä ta šäilyttämistä.

Tämän vuuvven šyyškuušša Raisa Remšujeva oli palkittu Karjalan tašavallan piämiehen kunnivomerkillä “Panokšešta Karjalan tašavallan kehitykšeh”.

Šattu niin, jotta Remšujevien šuvun folkloriperintehet periyvytäh naislinjan kautti. Raisa Petrovnan tytär Maikki ei ainuoš tah jatkau työšukuo ruatuan Oma Mua -leheššä, ka vielä ni kannattau hänen luomisšuuntie. Kiäntyässä vienankarjalakši hiän valmisti muajilman rahvahien starinojen Pajuntaimen-kokomukšen (2017). Toivottavašti Raisa Remšujevan punukka Liisa niise jatkau šuvun perintehie.

Toivotan Raisa Petrovnalla tervehyttä, lämpyö, lähisien rakk ahutta, uušie luomisidejoja ta voimie šuunnitelmien toteuttamiseh!

Teksti: Natalja Čikina, Oma Mua 30.9.2020
Foto: Oma Mua

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.