Piäkuva: Ontajärven kolhosin lukutupa ulkoilmašša, 1952. Nikolai Grinin

Luve enšimmäini oša: https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ontajarvi-istorijan-sivuja-seluallen/

Ontajärven kylä šijoutuu tašasella ta matalalla alovehella šamannimisen Ontajärven luona. Enši kertua šitä pientä volostie mainitah vuotena 1857.

Osipovien ta Teppojevien šuvut

Osipovit ta Teppojevit ollah vanhauškosešta Iosif Stepanovista (1755–1806). Ontajärviläisillä hiän oli Osip. Osipilla ta Anna Markovnalla (Utkinien šuvušta) šynnyttih Aleksei, Jakov (naini Jevdokija Konstantinova Repol’ašta, kuoli 1897), Jeremei, Ignatii (naini Marfa Tergujeva Repol’ašta, kuoli 1887), F’odor, Vasilii, Mihail, Stepanida. Aleksei akottu kakši kertua. Toiselta naiselta šynnyttih Rodion, Jefim, Maremjana.

Osipovit oltih šukušepät, kauppuajat talonpojat. Andrei Aleksejevič (š. 1834) hyvin tiesi venäjän kieltä. Mihail Osipovin poika Andrei (š. 1821) erosi pereheštä. Šukunimeltä hiän oli Teppojev Stepan (karjalakši Teppo) – pravoukon mukah.

Danil Osipov vuotena 1880 mäni yhteh Nadežda Ladvinskajan kera (Aunukšen gubernijan kuulusašta pappišuvušta). Hyö elettih Tsarskoje Selo -kyläššä, missä vuuvven 1881 kešäkuušša Mariinskaja-hovikiriköššä tunnettu protopappi P’otr Silin (1834–1913) kašto heijän Anna-tyttären. Vuotena 1882 šynty tytär Marija-šuuri, vuotena 1884 – poika Mihail (kuoli platenččana “äkilliseh vesipiäh”). Poika hauvattih Tsarskoje Selo -kylän Kazanskoje-kalmismualla. Šamašta paikašta löysi rauhan heijän 1,5-vuotini tytär Marija-pienempi, kumpani kuoli vuotena 1888. Vuotena 1889 šynty poika Aleksandr, kumpani eli yli nellä kuukautta. Hänet hauvattih veikon ta čikon viereh.

Iosif Petrovič Osipov šai Čirka-lisänimen. Hänen lapšet oltih Čirkinit: Sergei (š. 1898), P’otr (š. 1901), Klavdija (š. 1903), Marija (š. 1904), Jelena (š. 1906), Andrei (š. 1911), Anna (š. 1913).

Bogdanovit ta Hotejevit

Bodganovit oltih äpärehet. Kirvešmiehet Ivan (š. 1832), Pavel (š. 1833) ta Mihei (š. 1822) oltih čikkojen Katerina ta Nastasja Averkijevien pojat. Čikot oltih R’ominien, Vasiljevien, Maksimovien omahiset. Veikot šiirryttih elämäh Povenčan ujestin erähäh kyläh.

Ivan (š. 1817) ta Andrei (1824) Bogdanovien muamo oli vanhauškoni Ksenija Titova.

Vanhana Ksenija jätti Ontajärven, ašettautu elämäh jakuajien kyläh ta kuoli vuotena 1857. Andrei Bogdanov piäsi pikkuporvarien lukuh, eli Povenčašša.

Hotejevit oltih šuutarit. Heijän šuvun alkuhpanijana oli Fotei (Hotei) Vasiljev (1720–1790). Hänen lapšet oltih Ivan (kuoli vuotena 1848 “keuhkotautih ta häpräkkäh vanhuoh”), Anna, Jevfimii.

Aleksei Ivanovič Hotejevilla oli viisi lašta: Ivan-šuuri (š. 1830), Ivan-keškimmäini (š. 1833), Ivan-pieni (š. 1835), P’otr (š. 1845), Avdotja (mäni miehellä Kučjärveh).

Ennein mainitun miehen veikon Grigorii Ivanovičin naisena oli Havronja Vasiljevna (kuoli 1896) Mäntyniemeštä. Heilä oli lapšet: F’odor (š. 1841), Vasilii (š. 1843), Jevfimii (š. 1847) (akottu Marija Potapovalla Joušijärveštä), P’otr (š. 1849) (naini Anna Pavlova Kuušiniemeštä), Marfa (š. 1851), Zahar (š. 1854), Natalja-enšimmäini, Natalja-toini (mäni miehellä ontajärviläisellä Arhip Fadejevilla), Ustinja, Akulina, Anna.

Šukušuhtehet oltih lujat. Ivan F’odorovič Hotejev akottu Jelena Jegorovna Romanovalla (Jelenan veikko Ivan vuotena 1904 akottu Anna Grigorjevna Hotejevalla), a Ivan Vasiljevič Hotejev otti naisekši Mavra F’odorovna Romanovan.

Utkinien ta Nikitinien šuvut

Utkinien šuvun alkuhpanijina oltih mečäštäjät Trofim (š. 1775) ta Kirill (š. 1781) Markovit. Veikot erottih tuattol’ašta, elettih nuapurissa. Jakov Trofimovič Utkinin lapšina oltih: Stepan (kuoli 1880), Katerina, Vasilii (akottu Jekaterina Prohorovalla), Irina, Kirill (kuoli vuotena 1907 Povenčašša), Akulina (mäni miehellä rukajärviläisellä Zahar Haritonovilla).

Zahar Trofimovičin lapšet: Stepanida, Jevfimii, Irina, P’otr, Ivan (8. kešäkuuta 1870 läksi kalaštamah, ka ei myöštyn kotih, hänet löyvettih kuollehena muutoman päivän piäštä), Melanja (vuotena 1875 mäni miehellä Kuušiniemeh kahičči leškiukolla Anisim Pavlovilla).

Nikitinit oltih Nikita Jegorovista (š. 1726). Hänen poika Karp (1769–1790) akottu aivoin, kuoli 21-vuotisena ta jätti lešen ta Timofei-pojan (š. 1788). Leški Akulina mäni miehellä Kemin ujestin talonpojalla. Vanhana hiän myöšty pojan luokše Ontajärveh. Timofei Karpovičin lapšet: Vasilii, Sisoi, Sidor, Pavel, Jeremei, Kuz’ma, Anna (miehelläološša Klementjeva).

Nellän šuvun kantatuatto

Maksim Vasiljev (1727–1815) on R’ominien, Vasiljevien, Maksimovien, Fatejevien kantatuatto.

Jevsei Maksimovista (1782–1829) alko R’ominien šukupuu. Hänen lapšie kučuttih Nikifor, Stepan, Tit, Akulina, Pelagija.

Nikiforin (kuoli 1869) enšimmäini naini kuoli šynnytykšeššä, a lapši ei šyntyn. Toini naini oli ruoččilaini juuriltah ta šynnytti P’otr-pojan, Domnan ta Ksenijan. Nikiforin plemännikkä Jevsei Stepanovič lisänimeltä Zamotai niise akottu kahičči. Enšimmäini naini oli Anna Romanova Ontajärveštä, toini – Marfa Stafejeva Samsonvuarašta.

Piiterin linnan tykkimieš Ivan Petrovič (Jevsein toini šeukku) akottu Uljana Mamantovalla Rukajärveštä. F’odor Petrovič mäni yhteh rukajärviläisen starinankertojan Varvara Andrejevnan kera (š. 1872).

Jevsei Maksimovin Vasilii-veikošta alko Vasiljevien šuku. Hänen Ivan-pojan (š. 1819) naisena oli Marija Volgina (š. 1819).

Fatei Maksimovista (š. 1797) ollah Fatejevit: Ignatii (š. 1824), Averkii (š. 1826) (akottu Jekaterina Utkinalla), Pelagija (š. 1840), Zahar (š. 1842), Avdotja (š. 1844), Arhip (š. 1846).

Vuotena 1892 keuhkotautih kuoli Sem’on Maksimov – Maksimovien alkuhpanija. Hänen Jevsei-pojalla ta neveskällä Praskovja Vasiljevnalla (kuoli 1917) šynnyttih Ivan (š. 1897), Marija (š. 1899), Tihon (š. 1902), Andrei (š. 1905), F’odor (š. 1912).

Jatkuu…

Teksti: Anna Pestun, Petroskoi, Oma Mua 14.2.2024