Piäkuva: ”Ontajärven kylä, 2018 vuosi.” Tatjana Petrenko
Ontajärven kylä šijoutuu tašasella ta matalalla alovehella šamannimisen Ontajärven luona. Enši kertua šitä pientä volostie mainitah vuotena 1857.
Kylä Lapin pokostoissa
Ontajärvi kuulu Lapin pokostojen Puatenen pokostah. Kyläššä eli valtijollisie talonpoikie ta oli 28 taluo. Ontajärveštä Korpilahteh oli kahekšan virštua, Rukajärveh ta Kuušiniemeh – 33, Šärkijärveh – 55. Ontajärviläiset muokattih kouhakkua čuurumuata, kylvettih ruista, kakrua, niitettih heinyä, kalaššettih, mečäššettih.
1700-luvun lopušša Lapin pokostoissa oli nälkä. Šitä iellettih ilmaštojärkytykšet: vuuvven 1694 kuuma kešä ta muutoma vihmakešä. Pokostojen eläjät kuoltih “leivän puutteheh”, kierrettih “talojen kešen”, lähettih toisih kylih. Ontajärven 36 taloista 11 šeisottih tyhjinä.
Eläjät käytih Puatenen kiriköššä. Konša kylä liitty Rukajärven volostih, hyö käytih Rukajärven kiriköššä. Ihmiset kunnivoitettih piäasiešša Äijyäpäivyä, Stroiččua, Toista Spuassua.
Ontajärveššä oli Jumalanemon Uspenjan ta Šyntymisen časoun’at. Uspenjan časoun’ah keräyty enintäh 50 henkie. Sluušpan jälkeh mäntih pyhine ristilöineh talonpoikien taloih.
Uspenjan časoun’an nimi muutettih pyhän Georgii Voitonšankarin časoun’akši. Starinan mukah kuni toimiu časoun’a šen pyhän nimekši, vihollini ei konšana tule kyläh. Časoun’a pantih kiini vuotena 1933.
Vihollini enši kertua aštu Ontajärven mualla vuotena 1941.
1700-luvun lopukši ontajärviläiset keššettih muutoma katovuosi. Tarvittih leipyä ta šuolua. Puatenen kaupašta 29 henkellä annettih nel’l’a šankuo leipyä käsimakšušta. Rukajärven, Ontajärven, Korpilahen, Kuušiniemen talonpojat šurvottih olkie ta lisättih jauhuo. Kylvettih ruista, ka šato hävisi kylmäštä ta vihmoista.
Ontajärviläiset kuoltih vanhuoh, keuhkotautih, kuumuoh. Eri aikana hauvattih lapšie tarttujien tautien – ruvin, ruškičan ta tuliruvin takie. Ka šyntynyijen miärä ylitti kuolovaisutta.
Kakši mukavua tapahušta on šivottu platenččojen šyntyh. Vuuvven 1815 15. tuiskukuuta Kirill Utkinilla šynty Maremjana-tytär, a 1. kevätkuuta “šamalla talonpojalla” šynty Jevdokija-tytär. Vuotena 1818 P’otr Volgin tuli tyttärien tuatokši: 12. pakkaiskuuta šynty Tatjana, 24. pakkaiskuuta – Ksenija. Kakšoset šynnyttih Makarovien, Romanovien, Utkinien, Hotejevien perehih.
Šukujen alkuhpanijat
Ontajärviläini Faddei Uljanov (1715–1797) on Romanovien, Prohorovien ta Fadejevien šukujen alkuhpanija. Yksi hänen pojista Grigorii (š. 1761) toiseh kertah mäni yhteh rukajärviläisen tytön Anna Alimpijevan kera. Šulhasella oli 47 vuotta, antilahalla – 28. Hänen pojista Jemeljanista (š. 1808) ta Romanista (š. 1810) tultih Jemeljanovien ta Romanovien šuvut.
Jemeljanin enšimmäini naini šai kakši poikua: Jevsein ta F’odorin (kuoli platenččana). Toiselta naiselta oli Osip-poika. Jevsei Jemeljanov (š. 1824) eli emintimän, neveskän (Osipin leški Irina oli Utkinien šuvušta), naisen ta lapšien Melanijan, Agafjan (vuotena 1886 mäni yhteh Taras Fadejevin kera), Jevdokija-vanhemman (miehelläološša Puškareva), Jevdokija-nuoremman (mäni miehellä šotilahalla-torvenšoittajalla Šärkijärveštä), Iljan ta Pavelin kera.
Roman Grigorjevilla (kuoli 1881) ta Fedosjalla (omua šukuo R’omina) oli 11 lašta: Foma, Ksenija, Jegor, F’odor (mäni yhteh Praskovja Sergejevan kera Kučjärveštä), Gerasim, Kuz’ma, kakšoset Ivan ta Ustinja (mäni miehellä Kuušiniemeh leškiukolla, talonpojalla Vasilii Pavlovilla), Varvara, Anna (miehelläološša R’omina), Matr’ona.
Dementii Fadejevista (1791–1875) ollah Fadejevit. Šuku jatku naispuolella. Vuotena 1853 Marina Dementjevna mäni miehellä ontajärviläisellä Kuz’ma Nikitinillä. Hiän šiirty apin taloh. Kotavävy šai en ainuoštah hänen šukuminen, vain omaisutta. Hänen lapšet oli kirjutettu Fadejeviloiksi: Taras, Jevdokija, Jelena, Aleksandra, Mavra, Nikon, Pavel. Šuvun emäntä Marina Fadejeva-Nikitina kuoli 4. šajekuuta 1887.
Prohor Fadejevista ollah Prohorovit. Prohorin enšimmäini naini oli läsijä ta kuoli aivoin. Toini naini Vassa šai P’otr-pojan. P’otrilla oli nellä lašta: Jakov, Foka, Darja, Jelena (vuotena 1865 venčäyty Vasilii Utkinin kera).
Kahešta vanhauškosešta veikošta Ivan (š. 1755) ta Manuila (š. 1771) Gavrilovičiloista ollah Volginit. Veikot elettih Uikujoven yhteisöššä, missä šuatih koulutuš.
Andrei Manuilovič (š. 1860) tuli leškiukokši vuotena 1860 ta akottu talonpoikaistytöllä Čolma-kyläštä. Andrein talošša tilua riitti monilla. Šiinä elettih miehetöin čikko Marija, F’odor-veikon pereh ta kuolluon Ivan-veikon pereh: leški Praskovja Sem’onovna (Pienen Tiikšin Jepifanovien šuvušta) pojan kera.
Veikot Andrei ta Maksim
Veikot Andrei (š. 1762) ta Maksim (š. 1766) Jakovlevičit oltih muutoman ontajärviläisen šuvun alkuhpanijat. Andrein Luka-pojašta (š. 1788) ollah Lukinit, Anisim-pojašta (š. 1791) – Toperinit, Makar-pojašta (š. 1793) – Makarovit. Maksim Jakovlevin Klementii-pojašta (š. 1799) ollah Klementjevit.
Vuuvven 1857 3. heinäkuuta “pitkäh tautih ta häpräkkäh vanhuoh” kuoli Luka Andrejev. Koko perintö šuatih pojat Manuila ta P’otr ta neveskä Anna (o. š. Utkina). Fedot-poika otettih šotilahakši. 20 vuuvven piäštä Fedot myöšty šuomelaisen neiččyön kera, hyö venčäyvyttih Rukajärveššä. Heijän tytär Praskovja vuotena 1896 mäni miehellä rukajärviläisellä Aleksei Aleksandrovilla.
Anisim Toperin palveli Liettuan rykmentin henkikuartissa. Hiän läsi šyväintautie ta kuoli šulakuušša 1867. Vuotena 1881 akottu hänen poika P’otr. Toini poika Matvei ei akottun. Hiän kuoli Petroskoin šairalašša. Tytär Agafja kuoli vuotena 1913 keuhkotautih. Šukuo jatko Agafjan äpäreh Kuz’ma (š. 1875).
Makar Andrejev vuotena 1816 akottu Jelena Timofejevalla Korpilahešta. Heijän Aleksandr-pojalla (1827–1901) oli kuuši lašta: Anastasija (miehelläološša Jestojeva), Jelena (mäni miehellä P’otr Nikitinillä), Jevdokija (kuoli platenččana), Ivan (akottu Marija Osipovalla), Vasilii, Marija.
Vasilii Makarovilla (1864-1924) šynnyttih Anna-vanhempi (š. 1893), Darja (š. 1893), Anna-nuorempi (š. 1899), Nikifor (š. 1905) – Ontajärven kolhosin tulija johtaja (oli kaššettu Rukajärveššä).
Klementii Maksimov (1799-1880) akottu Praskovja Volginalla. Heijän lapšet oltih P’otr (š. 1825), Ivan (š. 1827), Jegor (š. 1832), Vasilii (š. 1834), Fedosja (š. 1836), Jakov (š. 1842).
Jatkuu…
Teksti: Anna Pestun, Petroskoi, Oma Mua 24.1.2024
