Karjalan Heimo

Päätoimittajalta: Kenen pussiin nyt pelataan?

Kirjoittanut: Katri Kovasiipi
Julkaistu: 5.9.2024

Elias Lönnrot tunnetaan ahkerana kansanrunoudenkerääjänä, joka poltti jatkuvasti piippua ja käveli kävelemästä päästyään. Kun jalat ja kengät joutuivat liian kovalle koetukselle, Lönnrot tervasi jalkapohjansa ja astui höyheniin. Niin matka voi taas jatkua.

Lönnrot oli myös lääkäri, joka hoiti potilaitaan parhailla tiedoilla ja taidoilla, joita tuohon aikaan oli saatavilla. Kuten tiedämme, lääketiede ei ollut vielä kehittynyt lähellekään tasoa, jolla se on nyt.

”Keskimääräinen homeopaatti hoiti kolerapotilasta luultavasti paremmin kuin Lönnrot ja Rabbe tuohon aikaan”, kirjoittaa tietokirjailija Juha Matias Lehtonen mainiossa teoksessaan Terveys ja humpuuki – Kaikki mikä parantamisessa on mennyt vikaan (Tammi 2021), viitaten tuon ajan lääkäreiden hygieniakäsitysten puutteisiin.

ELOKUUN PUOLIVÄLISSÄ Lönnrotia kohtaan hyökättiin täältä vuosisatojen päästä. Lönnrotin patsas oli saanut päälleen yltympäriinsä verenpunaista maalia ja jalustaansa tekstin ”KOLONIALISTI”. Provokaation tekijäksi ilmoittautui Ruškiemustu-kollektiivi. Keitä he ovat?

Nimillään ja kasvoillaan he eivät ole tähän mennessä tulleet esiin. Silti he ovat pyrkineet ottamaan määrittelyvaltaa karjalaisesta aktivismista. Sosiaalisessa mediassa he kirjoittavat ensisijaisesti englanniksi. Hyvin monet karjalaiset, sekä aktivistit että maltilliset, eivät tunne tekoa omakseen ja ovat sanoutuneet siitä irti.

LÖNNROT TOIMI omana aikanaan hyvässä uskossa, historiallisessa tilanteessa, jossa polku Suomenniemeltä Vienan Karjalaan ei pysähtynyt valtioiden väliseen rajaan. Tällä niemellä suomea puhuva kansa ja ruotsia puhuva vähälukuinen sivistyneistö elivät Venäjän tsaarin alamaisina.

1800-luvulla eläneen, intohimoisesti työhönsä etenkin runonkerääjänä suhtautuneen pienen miehen nimittäminen kolonialistiksi ei perustu tosiasioihin. Runonkeruu oli tuon ajan kansatieteilijöille yhtä suuri villitys kuin tämän ajan ihmisille on julistaa ja jakaa mielipiteitä sosiaalisessa mediassa.

Jos Lönnrotia nimitetään kolonialistiksi sen vuoksi, että hän toimi oman aikansa kulttuuri-ihanteiden mukaan, oliko hän lääkärintoimessaan tappaja, jos hänen potilaansa kuolivat sen vuoksi, ettei lääketieteessä tuolloin tiedetty enempää? Menneisyyden ihmisten tekoja on paha mennä tuomaroimaan nykyajan pelisäännöillä.

Aidot karjala-aktivistit käyttävät viestiensä pääkielenä luontevasti karjalan kieltä. Anonyymin Ruškiemustun manifesti, jossa pilkahtelee jännästi tuttua fasismiretoriikkaa, julkaistiin 14.8.2024 vain englanniksi. Mitä tästä voimme päätellä?

Teksti: Katri Kovasiipi (18.8.2024)

 

Pääkirjoitus on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 7–8/2024

Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta

Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa

Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/

 

 

Lue nämäkin:

Senni Timoselta eivät työt lopu

Senni Timoselta eivät työt lopu

Pääkuva: Senni Timonen asustaa kesäisin Nurmeksessa niin pitkään kuin mahdollista. Paikka on tullut suvulle Sennin isän kautta. Kuva: Katri Kovasiipi Kansanrunouden tutkija Senni Timonen täyttää 80 vuotta 11.9.2024. Elokuisena iltana kohtasimme Sennin kesäpaikalla...

Laukunkantaja-kolumni: Erossaolon ajat ja rajat

Laukunkantaja-kolumni: Erossaolon ajat ja rajat

Laukunkantaja-kolumnisti Seija Jalagin pohtii ylirajaisia ihmissuhteita, joita valtioiden rajat eivät määritä. Kuva: Valokuvaajamestari Reijo Koirikivi / Studio P.S.V. Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut lähes yhtäjaksoisesti suljettuna puoli vuotta. Moni Karjalan...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.