Artikkelit

Paavo Harakka: Mie olen Feďan Paušu da karjalane!

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 8.10.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Paavo Harakka libo karjalazilleh Fed’an Paušu on karjalaine, kudai ainos on paissuh karjalakse. Hänen luja omassah karjalažuos pidämine ei ole muuttunuh silloi, konzu iččenästy karjalan kieldy buitegu ei ni olluh Suomes. Pagizemmo täs kudaigi omah paginluaduh hänen juuris, lapsusvuozis, nygözes aijas, julgavolois da tiettäväine karjalan kielen dielolois Suomes.

Sinä olet karjalaine da pagizet karjalakse. Kus ollah sinun juuret da kus meni lapsusaigu?

Miun juuret on Suojärvellä. Siellä Kaidarven agjalla on sugu elän jo 1700-luvun allus saite. Voinan algaessa siirryimmä evakkoh. Mie synnyin Ylihärmässä 1941. Jatkovoinan aigah matkaimma järilleh Suojärvellä. Kezällä 1944 pidi jättiä Suojärvi. Miän muianruadajan pereh sai eländäkohaksi Valtimon prihodan Pohjas-Karjalassa.

Kus da mih olet opastunnuh?

Rahvahanškolan kävyin Ylä-Valtimolla. Sieldä lähin opastumah da piäńyörilöi kiändelemäh. Siit 1966 valmissuin opastajaksi Kajuanan seminuarasta 1966.

Oletgo ainos tundenuh iččie karjalazennu da paissuh karjalakse jo lapseššu?

Miun lapsuon aigah pagizimma nuaburiloin kera kogo aijan omua varzinkarjalan murretta. Vasta školassa opassuin suomen kieleh. Muissan, kuin piäzimmä urokan jälgeh enzimäzen kerran pihamualla, mie dogadin lötöin da huikkain: -Kaččokkua, miitus lötöi hyppii! Silloin suomenkieline brihačču sanoi: – Mikä löttö se on! Sehän on sammakko! Nenga sain tiediä lötöin nimen suomeksi.

Onnuako olin kymmenvuodine, konza nuaburissa oli mitahtö kerähmö. Siellä kuulin pajon Čiganazet karjalaksi. Sinä ildan ellennin tovessah, sto mie olen karjalane da tua kieli on miun muamankieli. Sidä miun pidäy paissa da opastuo kirjuttamah.

Kedä kuuluu sinun nygözeh pereheh? Pagizettogo kois karjalakse?

Mie elän nygöin mučoin ker kahelleh. Ainavo poiga opastui inzińyöriksi da ruadau oman perehen kera. Mučoi ei malta paissa karjalaksi, vain hiän on opastun ellendämäh miun paginat. Mie näit välis pagisen omalla kielellä. Konza miän poiga oli pieni, mie kiännin da luvin kai lapsien suakkunat karjalaksi. Poiga vähäzellä malttaugi paissa da ellendäy paginat.

Sinul on äijy karjalankielisty julgavuo. Midä kaikkie olet kirjutannuh da piästänyh ilmah karjalakse?

Mie zavodin kirjuttamah varzinkarjalaksi jo 1950-luvulla, konza kirjutin Nuori Karjala-aviezah. Myöhembäh kirjutin Karjalan Muah. Enzimäne miun kirjuttama kniiga, Sunduga, jullattih 1989 da suakkunakniiga Tuhkamukki 1996. Mollembien kniigoin painatuksen maksoi Suojärven Pitäjäseura. Samah aigah kirjutin Oma Suojärvi -lehteh paginua da net on suatettu lugiettavaksi 2010. Suojärven Pitäjäseuran historiikin kirjutin 2001.

Paginoi da tekstua olen kirjuttan moneh lehteh: Nuori Karjala, Karjala, Karjalan Heimo, Oma Mua, Oma Suojärvi, Kainuun Sanomat, Vienan Viesti da Žurnuala. Olen dai kirjuttan ezimerkiksi Valtimon kotiseutukniiga, Karjalan Pagin, Kielen kärjessä Ukri, Suojärven pitäjähistoria neljä. Kiändän olen ezim. Tiähtibrihat, Eigu -ouppera, Haanpään 20 novellua, Lauluja lapsille 2017, lauluja aikuisille 2018 da 10 suakkunua lapsille 2020.

Olet äijän kerdua ajelluh Karjalah. Konzubo oli enzimäine Karjalan matku? Mittumih kohtih puutui čökähtiäkseh?

Enzimäzen kerran matkain Petroskoih raudahevolla 1977 turistamatkana. Endizellä kodipaikalla Suojärvellä piäzin käymäh 1989 TV1:n toimituksen matkassa. Se ozutettih Suomen televiizorissa. Sen jälgeh olen käynyn kymmenkunda kerdua Suojärven Pitäjäseuran i Valtimon suojärveläzien keralla. Vuonna 1991 veimmä pikkarazet puurissat Kaidarven kalmoimualla. Valtimon škola da Veškelyksen škola luajimma ystävyyven. Käimmä lapsiloin kera kolmeh kerdah Veškelyksessä da veskelykseläzet kävyi Valtimolla.

Foto: Ristisaatto Veskelyksessä 1991. Ilmari Pullo kandau ristua, Paavo da Paavon sisär Lyyli – obrazua. Buat’uška Martti Honkaselkä da diekka Mauri Mahlavuori seuratah.

Lue nämäkin:

Olgan čuppuni: Šormet multah

Olgan čuppuni: Šormet multah

Kuuntele artikkeli luettuna:   Kevät kallistuu kešäh päin. Nurmella noušou vihanta. Valkie-, kelta- ta šinipäiset krookussat avauvutah päiväpaissošša. Koivun lehet ollah hiirenkorvalla. Meččä alkau vihertyä. Lintuset kilpua čirčetetäh. Pihamualla raštahat...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.